Whistleblowing tulee
EU:n whistleblowing-direktiivi velvoittaa yritykset tarjoamaan anonyymin kanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen vuonna 2021. Yritys on velvollinen tarjoamaan kanavan, jos organisaatiossa on vähintään 50 työntekijää.
Mikä on Whistleblowing-kanava?
Whistleblowing-kanavan avulla voidaan paljastaa erilaisia organisaatiossa tapahtuvia väärinkäytöksiä, jotka eivät muuten tulisi tietoon. Samalla väärinkäytösten paljastaja saa suojelua. Whistleblowing-direktiivin myötä kanavan käyttöönotto laajenee. Tiettyjen alojen, kuten finanssialan, toimijoilla kanava on täytynyt olla jo aiemmin.
Toimivalla väärinkäytösten paljastamiskanavalla voidaan mm. puuttua väärinkäytöksiin varhaisessa vaiheessa, jolloin niiden yritykselle aiheuttamia haittoja saadaan rajoitettua.
Suomen kansallisen lainsäädännön valmistelu
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 7.10.2019 ns. whistleblowing-direktiivin. EU:n jäsenvaltioiden on saatettava lainsäädäntönsä direktiivin edellyttämälle tasolle 17. 12.2021 mennessä.
Lainsäädäntömuutosten arviointi on käynnistynyt OM:n työryhmässä. Työryhmä arvioi myös sitä, pitäisikö soveltamisalaa laajentaa kansallisesti. Työryhmien toimikausi kestää maaliskuun 2021 loppuun. Lopulliset vaatimukset selviävät vasta kansallisessa lainsäädännössä.
Direktiivi edellyttää, että mm. vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset ottavat käyttöön kanavan, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta. Kyseessä ovat siis yksityisen sektorin oikeushenkilöt. Konserni ei ole oikeushenkilö. Lisäksi kanava soveltuu tiettyihin toimijoihin näiden koosta riippumatta (mm. finanssiala ja muut rahanpesudirektiivin soveltamisalaan kuuluvat toimijat).
Ketkä voivat ilmoittaa ja miten
Whistleblowing-sääntelyn luonteesta johtuen ilmoittamisoikeus on laaja, eli se ei voi koskea vain esimerkiksi työntekijöitä. Koska kyse on väärinkäytösten paljastamisesta, väärinkäytökset voivat tulla myös muiden sidosryhmien tietoon. Kanava on siis avoin kaikille, jotka ovat työn kautta yhteydessä oikeushenkilöön, kuten esimerkiksi osakeyhtiöön, säätiöön tai yhdistykseen. Ilmoituskanavan on mahdollistettava ilmoittaminen kirjallisesti postitse, erityiseen palautelaatikkoon tai verkossa joko organisaation sisäisessä tietoverkossa tai verkkoalustalla, suullisesti vihjepuhelimen ja/tai muun ääniviestijärjestelmän kautta tai ilmoittavan henkilön pyynnöstä henkilökohtaisessa tapaamisessa kohtuullisen ajan kuluessa.
Ilmoituskanavan järjestäminen
Kolmannet osapuolet voidaan valtuuttaa ottamaan vastaan rikkomisia koskevia ilmoituksia yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöiden puolesta.
Ilmoituskanavan järjestämiseen tulee valmistautua hyvissä ajoin. Keskuskauppakamari tarjoaa maksullisen palvelun ilmoituskanavan järjestämiseksi. Oheisessa linkissä on lisätietoa kanavasta ja myös prosessista: https://kauppakamari.fi/palvelut/ilmoituskanava/
Ilmoittajan suojelu
Jotta väärinkäytösten ilmoittaminen voisi tapahtua tehokkaasti, on väärinkäytösten paljastajaa suojeltava. Kiellettyjä ovat vastatoimet ja niillä uhkaaminen, esimerkkeinä irtisanominen, määräaikaisen työsuhteen vakinaistamatta jättäminen, alempiin työtehtäviin siirtäminen, työtehtävien vaihtaminen, palkanalennus ja kielteinen työsuorituksen arviointi.
Liikesalaisuuslaissa on oma väärinkäytösten paljastamista koskeva kohtansa. Tämän mukaan väärinkäytösten paljastaminen ei lähtökohtaisesti riko liikesalaisuuksien suojaa.
Mika Lahtinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari
Huom! Aiheesta on tulossa koulutusta:
Kauppakamariryhmän tehokoulutus: Varaudu whistleblowing-direktiivin vaatimuksiin
maanantaina 26.4.2021 klo 9 - 10.30