Voiko sopimushintoja muuttaa?
Viime kuukausina on kauppakamarin jäsenyritysten keskuudessa paljon keskusteltu sopimushintojen muuttamisesta. Koronatilanne eri puolilla maailmaa on nostanut monien materiaalien ja tuotteiden hintoja ja vaikeuttanut niiden saatavuutta. Ukrainan kriisi ja pakotteet on tuonut oman lisänsä tähän. Ongelma aktualisoituu useimmiten pitkissä toimitussopimuksissa joissa on sovittu kiinteä hinta. Tyypillistä on, että rakennusurakka, materiaali - tai tuotetoimitus tai palvelu myydään kiinteällä hinnalla sovituksi kaudeksi.
Lähtökohtana sopimusten pitäminen
Sopimusoikeudessa lähtökohtana on sopimusten pitäminen ja esimerkiksi hinnan muuttaminen ei ole mahdollista, ellei siitä ole sopimuslauseketta. Totta kai kiinteitä sopimushintoja voidaan aina muuttaa sopimuskaudella, jos osapuolet näin sopivat yhteisymmärryksessä. Viime aikoina on pitkien toimitussopimusten kiinteitä hintoja saatu neuvoteltua uudestaan koska kummankaan osapuolen etu ei ole toimittajan joutuminen vaikeuksiin. Toimittajan ei kuitenkaan ole syytä laskea tämän varaan, koska se vaatii myötämielistä suhtautumista ostajalta.
Myöskin oikeustoimilain mukaisen sopimuksen kohtuullistuttamisen kynnys on yritysten välisissä sopimuksissa erittäin korkealla oikeuskäytännössä. Harvinaista on myös, että voisi vedota hintamuutosten osalta ylivoimaiseen esteeseen, liikavaikeuteen tai olosuhteiden erittäin olennaiseen muutokseen sopimuksen teon jälkeen.
Miten sitten voidaan varautua hintojen muutoksiin sopimusta tehtäessä?
Myyjän kannalta turvaavin vaihtoehto on antaa hinnat sitoumuksetta ja todeta tarjouksessa, että hinta on toimituspäivän hinta. Ostajan kannalta tämä ei ole houkuttelevaa mutta tilanteessa, jossa hinnoittelu ja tuotantopanosten saatavuus on hankalaa, siihen voi olla pakko suostua. Vapaasti voidaan sopia myös, että hintaa nostetaan tietty prosenttimäärä vuosittain.
johtaja Marko Silen, Helsingin seudun kauppakamari
Jos tuotteessa on joku keskeinen raaka-aine, jonka hinta voi vaihdella voimakkaasti, voidaan sopimuksessa sopia, että po. raaka-aineen hinnan muutos vaikuttaa suoraan lopputuotteen hintaan toimitus- tai valmistusaikana. Yhtä lailla kuljetuskustannus voi olla tällainen seikka, joka otetaan huomioon myyntihinnassa. Konttikuljetusten hinnat ovat voineet lyhyellä aikavälillä moninkertaistua. Jos tällaisia hintamekanismeja käytetään, on syytä määritellä tarkasti, miten raaka-aineen tai kuljetuskustannuksen hinnan muutos lasketaan – mihin tai kenen tarjoajan hintaan se perustuu? Korotusmekanismi on täysin sen varassa, miten tarkasti osapuolet ovat asian sopineet.
Indeksiehtoja on paljon eri aloille
Indeksiehdon ottaminen sopimukseen on yksi tapa varautua kustannusten nousuun. Tilastokeskus laskee suuren joukon indeksejä eri toimialoille. Useimmiten esillä ovat kuluttajahintaindeksi, teollisuuden tuottajahintaindeksi, rakennuskustannusindeksi, vientihintaindeksi ja tuontihintaindeksi. Indeksejä löytyy kuitenkin monia muitakin joihin eri aloilla toimivien yritysten kannattaa tutustua Tilastokeskuksen kotisivuilla.
Teollisuuden tuottajahintaindeksi mittaa kotimaisten tuottajien myymien tavaroiden keskimääräistä hintojen muutosta. Indeksi sisältää sekä kotimaahan että ulkomaille myydyt tavarat. Kotimaassa käytettäviksi tarkoitettujen tavaroiden hintana on niin sanottu veroton tehtaanhinta. Vientitavaroiden hintana on viejän saama hinta, joka on yleensä sama kuin viennin FOB-hinta (vapaasti aluksessa).
Rakennuskustannusindeksi kuvaa rakentamisen tuotantopanosten, tarvikkeiden, palkkojen ja muiden panosten hintojen kehitystä perusvuoden hintatasoon nähden. Sen mukaan esimerkiksi rakennuskustannukset nousivat vuoden 2022 helmikuussa 7,5 prosenttia vuoden takaisesta. Tarvikepanokset nousivat 12,1 prosenttia ja työkustannukset 3,3, prosenttia.
Urakkasopimuksessa voisi esimerkiksi sopia, että tarvikkeiden ja työkustannusten nousua vastaavasti tarkistetaan urakkahintaa. Yleensä sovitaan tietyn kuukauden indeksi pisteluku lähtökohdaksi ja hintaa tarkistetaan indeksin pisteluvun muutoksen mukaisesti. Kannattaa muistaa, että indeksi voi joskus myös laskea ja jos tämän haluaa sulkea pois, on syytä todeta, että indeksin pisteluvun laskeminen ei vaikuta hintaan. Usein sovitaan myös, että pieni kustannusten nousu (esimerkiksi alle 3 prosenttia) ei oikeuta hintamuutoksiin.
Uudelleen neuvotteluvelvollisuus ei turvaa
Toimitussopimuksiin on voitu ottaa erilaisia sanamuodoin sopimuksen uudelleen neuvottelulausekkeita. Jos osapuolet vain sitoutuvat neuvottelemaan sopimuksen muuttamisesta, ei toimittajaosapuolen kannata liikaa laskea sen varaan hintamuutoksia. Sopimuksen muuttaminen vaatii kuitenkin ostajan suostumuksen.
johtaja
Marko Silen
Helsingin seudun kauppakamari