Ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeus

Ulkomaalaisella työntekijällä tulee olla työnteko-oikeus Suomessa, ja työnantajan velvollisuutena on varmistautua työntekijän työnteko-oikeudesta. EU- ja ETA-valtioiden sekä Sveitsin kansalaisilla on työnteko-oikeus Suomessa ilman oleskelulupaa.

Anette Laiho, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari

Kolmannen maan kansalaisten työnteko-oikeus perustuu joko työntekoon oikeuttavaan oleskelulupaan tai oikeuteen työskennellä tilapäisesti ilman oleskelulupaa.

EU- ja ETA-valtioiden sekä Sveitsin kansalaisen työnteko-oikeus

EU- ja ETA-valtioiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa Suomeen, ja he voivat oleskella Suomessa vapaasti kolmen kuukauden ajan. Mikäli oleskelu kestää pidempään, tulee heidän rekisteröidä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttovirastossa kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä. Oleskeluoikeus tuo mukanaan rajoittamattoman oikeuden tehdä ansiotyötä. Työnteko-oikeus alkaa heti, kun henkilö on saapunut Suomeen.

Pohjoismaiden kansalaiset rekisteröityvät Digi- ja väestötietovirastossa, jos he aikovat asua Suomessa yli kuusi kuukautta.

Työnteko-oikeus oleskeluluvan nojalla

Kolmannen maan kansalaisen työnteko-oikeus perustuu pääsääntöisesti oleskelulupaan, ja Suomeen työskentelemään tuleva työntekijä voi hakea oleskelulupaa työnteon perusteella.

Työntekijän oleskelulupa oikeuttaa työskentelemään yhdellä tai useammalla ammattialalla sen mukaan kuin oleskelulupapäätöksessä määrätään. Erityisasiantuntijan oleskelulupa antaa sen sijaan työntekijälle luvan perusteen mukaisen työnteko-oikeuden. Jos työntekijällä on Suomessa tutkinnon tai tutkimuksen suorittaneen oleskelulupa, hänellä on rajoittamaton työnteko-oikeus eli oikeus työskennellä millä tahansa alalla.

Työnteko-oikeus voi perustua myös muuhun kuin työnteon perusteella myönnettyyn oleskelulupaan. Jos työntekijällä on oleskelulupa perhesiteen perusteella, hänellä on rajoittamaton työnteko-oikeus. Opiskelijan oleskeluluvassa työnteko-oikeutta on rajoitettu ajallisesti. Opiskelijalla on opiskelijan oleskeluluvalla kuitenkin työnteko-oikeus ilman ajallisia rajoitteita, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai opintoihin sisältyvän lopputyön tekemistä ansiotyönä. Jos hän tekee muuta työtä, muun työn määrä on rajoitettu kalenterivuoden aikana keskimäärin 30 tuntiin viikossa.

Työnteko-oikeus ilman oleskelulupaa

Kolmannen maan kansalaisella on oikeus tehdä tietyissä tehtävissä ansiotyötä rajatun ajan ilman oleskelulupaa. Työnteko-oikeus kestää enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Työssäoloaika tai työssäolon veroinen aika ei saa millään 180 päivän jaksolla ylittää 90:tä päivää. Tämä koskee esimerkiksi ulkomaalaista, joka tulee kutsun tai sopimuksen nojalla tulkiksi, opettajaksi, asiantuntijaksi tai erityisasiantuntijaksi. Ulkomaalaisen tulee oleskella maassa laillisesti, ja laillinen oleskelu perustuu voimassa olevaan viisumiin tai viisumivapauteen. Oikeutta työntekoon ei ole, jos ennalta on tiedossa, että työ tulee kestämään yli 90 päivää. Tässä tilanteessa työntekijän tulee hakea oleskelulupaa ennen Suomeen saapumista.


Anette Laiho
juristi
Helsingin seudun kauppakamari