Työnteon estyminen ja palkanmaksuvelvollisuus koronaviruksen aiheuttaman syyn vuoksi

Koronaviruksen leviämisellä voi olla vaikutuksia työnantajan mahdollisuuksiin teettää työntekijöillään työtä.


​​​​​​​Tällaisen tilanteen varalle työsopimuslaissa säädetään seuraavaa (TSL 2:12.2):

Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

Säännös koskee kaikkia sellaisia tapahtumia, jotka ulottavat vaikutuksensa työpaikalle ja joille on luonteenomaista yllätyksellisyys ja onnettomuuden luonteisuus.

Säännöksessä mainitulla 14 päivällä tarkoitetaan kalenteripäiviä, eli kahden viikon mittaista ajanjaksoa. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus rajoittuu niihin päiviin, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Työpäivät ovat ensi kädessä niitä päiviä, jotka työntekijä olisi työvuoroluettelon mukaan ollut työssä. Jos työpäiviä ei voida selvittää työvuoroluettelosta, palkka maksetaan niiltä päiviltä, joina työntekijä olisi tavanomaisen käytännön mukaan työskennellyt tai joille on sovittu työvuoro. Palkallinen jakso alkaa kulua päivänä, jolloin työnteko estyi ensimmäisen kerran. Jos työtä kohtaa este 13.4, 14 päivän jakson viimeinen päivä on 26.4.

Jos este on yhtäjaksoinen, palkanmaksuvelvollisuus päättyy 14 päivän kuluttua työnteon estymisestä. Jos taas este ei ole yhtäjaksoinen vaan ilmenee useammissa erillisissä jaksoissa, palkallisen jakson määrittäminen edellyttää tulkintaa. Yhtä useammissa jaksoissa ilmenevien, samasta syystä johtuvien työnteon esteiden kesto lasketaan yhteen. Ajallisesti erilliset työnteon keskeytykset eivät käynnistä uutta palkanmaksujaksoa niin kauan kuin keskeytykset johtuvat samasta perusteesta. Palkallinen aika päättyy, kun samasta syystä johtuvat esteet ovat yhteensä kestäneet 14 kalenteripäivää. Työntekijällä on oikeus palkkaan näille kalenteripäiville sattuneilta työpäiviltä, enintään kuitenkin 14 päivältä.

Jos taas työnteko keskeytyy uudelleen eri syystä, alkaa uusi palkanmaksujakso.
​​​​​​​

Kirsi Parnila
Lakimies
Helsingin seudun kauppakamari