Tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimet
Suomessa halutaan lisätä yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tämän johdosta verotuksessa on mahdollista tehdä ylimääräisiä lisävähennyksiä yrityksen omaan tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvistä kuluista. Vuodesta 2021 lähtien on ollut jo voimassa tutkimusyhteistyökannustin. Kyse on väliaikaisesta lisävähennyksestä. Vuoden 2023 verotuksessa on uusi tutkimus- ja kehitystoiminnan yhdistelmävähennys.
Valtiovarainministeriön asettaman parlamentaarinen työryhmä esitti vuonna 2021 pysyvää ja laaja-alaisempaa tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Vuoden 2023 verotuksessa on tämän johdosta uusi tutkimus- ja kehitystoiminnan yhdistelmävähennys. Se koostuu tutkimusmenojen määrään perustuvasta yleisestä lisävähennyksestä sekä näiden menojen lisääntymiseen perustuvasta ylimääräisestä lisävähennyksestä.
Tutkimusyhteistyökannustin
Verovuosina 2021–2027 on voimassa väliaikainen tutkimusyhteistyökannustin. Tavoitteena on lisätä yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritys saa tehdä lisävähennyksen verotuksessaan tämän yhteistyön aikaansaamasta tutkimusorganisaation alihankintalaskusta.
Lisävähennystä voi tehdä elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulosta ja sen määrä on 150 % yrityksen omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä tutkimusyhteistyöhankkeiden alihankintalaskuista. Lisävähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa ja alaraja on 5 000 euroa. Lisävähennystä ei saa, jos kyseisiin menoihin on saatu jotain muuta julkista rahoitusta tai uutta yhdistelmävähennystä.
Hyväksyttyjä tutkimusorganisaatioita ovat Suomessa ja ETA-maissa sijaitsevat riippumattomat tutkimusorganisaatiot, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut ei-kaupalliset tutkimuslaitokset.
Jukka Koivumäki, veroasiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari
Yleinen lisävähennys
Verovuonna 2023 tuli voimaan uusi yleinen lisävähennys. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta tehtävän yleisen lisävähennyksen määrä on 50 % yrityksen omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä palkka- ja ostopalvelumenoista. Palkalla, josta lisävähennys lasketaan, tarkoitetaan tutkimus- ja kehittämistyötä tekeville omille työntekijöille välittömästi tämän työn perusteella maksettuja ennakkoperintälain mukaisia suoriteperusteisia palkkoja luontoisedut mukaan lukien. Vähennystä saa siten laajemmin kuin tutkimusyhteistyökannustinta. Lisävähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Lisävähennyksen voi saada vain sellaiseen osaan menoista, joihin ei ole saatu muuta julkista rahoitusta tai väliaikaista tutkimusyhteistyöhön liittyvää vähennystä.
Ylimääräinen lisävähennys
Vuoden 2024 verotuksessa on käytössä myös ylimääräinen lisävähennys. Ylimääräistä lisävähennystä voi saada, jos verovuoden aikana tehdyn tutkimus- ja kehitystoiminnan määrä on lisääntynyt edelliseen verovuoteen verrattuna. Menojen lisääntymistä tutkittaessa vertaillaan niitä euroja, jotka on ilmoitettu yleistä lisävähennystä haettaessa. Ylimääräisen lisävähennyksen suuruus on 45 % lisääntyneistä menoista. Ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa. Ylimääräiselle lisävähennykselle ei ole alarajaa.
Ylimääräisen lisävähennyksen voi saada vain sellaiseen osaan menoista, joihin ei ole saatu muuta julkista rahoitusta. Ylimääräinen lisävähennys koskee kaikkia elinkeinotoimintaa ja maataloutta harjoittavia verovelvollisia.
Jukka Koivumäki
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari