Tekijänoikeus työsuhteessa Suomessa ja EU:ssa

Luovaa työtä tehdään usein työsuhteessa, ja kuten toivottavaa on, tuloksia tuppaa syntymään. Kysymys siitä, kenelle luovan työn tulokset kuuluvat, ei ole yksiselitteinen, vaan lainsäädännöt poikkeavat toisistaan eri EU-maissa.

Suomessa sopiminen paikallaan

Suomen työoikeudessa lähdetään siitä, että työntekijä saa työstään palkan, kun taas työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa tehdyn työn tulokset kuuluvat työnantajalle. Lähtökohtaisesti työn tuloksia saa myös hyödyntää työnantajan toiminnassa, mutta asia ei teosten osalta ole näin suoraviivainen. Tekijänoikeuden mukaan oikeus teokseen syntyy teoksen luoneelle ihmiselle. Näin myös silloin, jos teos on luotu työsuhteessa, eli työnantajalla ei ole automaattista oikeutta työsuhteessa luotuun teokseen Suomen lain mukaan.

Tekijänoikeudessa tarkoitettuja teoksia voivat olla esimerkiksi kirjoitetut aineistot, sävellykset, elokuvat, valokuvat ja tietokoneohjelmat ja tietokannat. ​​​​​​​

Poikkeuksen pääsääntöön tekevät tietokoneohjelmat ja tietokannat, sillä tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus työ- ja virkasuhteessa tehtyyn tietokantaan, tietokoneohjelmaan tai siihen välittömästi liittyvään teokseen siirtyy työnantajalle. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta korkeakoulun opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti toimivan tekijän luomaan tietokoneohjelmaan.

Muiden teosten kohdalla tekijänoikeuden siirtymistä työntekijältä työnantajayritykselle voidaan säädellä sopimuksilla, työehtosopimuksilla tai mahdollisesti vakiintuneella käytännöllä.

Tekijänoikeuden siirtymisestä työnantajalle voidaan sopia työsopimuksella tai erillisellä sopimuksella. Työnantajan kannalta sopimus työsuhdetta solmittaessa olisi selkeintä. Sopimuksella ei ole määrämuotoa, mutta se kannattaa tehdä kirjallisesti. Myös suullinen sopimus on pätevä, mutta sen toteen näyttäminen voi olla vaikeaa. Sopimuksessa tulisi määritellä mm. osapuolet, eli koskeeko se yritystä vai mahdollisesti koko konsernia, missä laajuudessa oikeudet siirretään (muokkaus, edelleenluovutus) ja mitä teoksen käyttömuotoja sopimus koskee. Olisi myös hyvä huomioida miten toimitaan, jos työntekijä ei ole enää yrityksen palveluksessa.

Keskuskauppakamarin, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen yrittäjien ”Yrityksen tekijänoikeusoppaassa” aihetta on käsitelty käytännönläheisesti, ja se sisältää mm. mallilausekkeen tekijänoikeuden siirtämisestä työnantajalle.

Tekijänoikeus muissa EU-maissa

Tekijänoikeudet perustuvat pääasiassa kansalliseen lainsäädäntöön eri EU-maissa, vaikka taustalla onkin osin EU-tason säännöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia. Lähtökohtana kansainvälisissä sopimuksissa on kansallisen kohtelun periaate, eli toisten sopimusvaltioiden teoksille taataan ainakin samat oikeudet kuin maan omien kansalaisten teoksille. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti, kun teos on luotu.

Tekijänoikeutta työsuhteessa ei ole lainkaan harmonisoitu EU-tasolla, vaan eri maiden lainsäädännöt voivat poiketa toisistaan merkittävästi. Monessa EU-maassa tekijänoikeus siirtyy työnantajalle suoraan lain nojalla, mutta tilanne tulee tarkistaa maakohtaisesti. Tässä voi olla apuna European IP Helpdeskin Signposting Directory, josta löytyy tekijänoikeusviranomaisten yhteystiedot eri maista. Esimerkiksi Alankomaissa tekijänoikeus työsuhteessa tehtyyn teokseen kuuluu työnantajalle, kun taas Ranskassa on näin vain ohjelmistojen osalta.

Maija Kärkäs
päällikkö, Enterprise Europe Network, European IP Helpdeskin yhteyshenkilö Suomessa


European IP Helpdesk
European IP Helpdeskin sivuilta löytyy käytännönläheisiä oppaita IPR-asioissa ja Helpline auttaa pk-yrityksiä konkreettisissa IPR-kysymyksissä. Ks. esim. Copyright essentials -opas. Maksuttomaan Helplineen voi ottaa yhteyttä suoraan rekisteröidyttyään tai kauttani: maija.karkas@chamber.fi