MIksi meidän pitää miettiä isoa kuvaa?

Koronavuoden myötä maailma on mennyt vähän kauemmaksi. Emme voi helposti matkustaa, Eurooppaa ja kaukomaita on ikävä ja pienimuotoinen mökkihöperyyskin vaivaa. Samalla huomaan työssäni yhä konkreettisemmin, että kansainvälisyys on todellakin iholla. Isot yhteiset haasteet vaikuttavat meihin ja osa megatrendeistä on jopa vauhdittunut. Ne ovat tuttuja asioita, muutoksia, jotka tapahtuvat juuri nyt ja suurella todennäköisyydellä myös huomenna.

Jos tällaisena sumuisena ajanhetkenä keskitymme lähellä oleviin asioihin, saattaa jotain oleellista jäädä huomaamatta. Olemme tietoisesti ottaneet yritysjohtajien kanssa tuntumaa isoon kuvaan. Kuluttajat asioivat yhä enemmän ja erittäin mielellään verkon yli, kaupan rakenteet mylläävät ja omien asioiden hoitaminen tapahtuu sähköisen identiteetin turvin. Rakentaminen tapahtuu kasvukeskustoissa ja kodit muuttuvat osin työtiloiksi. Liikenteessä liikkuminen arvioidaan uusista lähtökohdista. Ei lähdetä tuntien ajomatkoille turhan takia. Koulutus muuttui. Paljon sisältöjä on verkossa ja koulutusten spotifyt tarjoavat oppimista silloin, kun itsellä on sopivasti aikaa. Nämä megatrendit ovat jo keskuudessamme. Pitää vain sukeltaa syvään päähän ja hypätä mukaan.

Todellisuudessa markkinat reagoivat usein paljon nopeammin kuin poliittiset päättäjät ovat suunnitelleet. Kun säädetään, että turpeen energiakäytöstä joudutaan luopumaan, on muutos jo vauhdissa, vaikka suunniteltua siirtymäaikaa olisi vielä. Brexitin tultua suomalaiset yritykset tietävät miten toimia, kun suurin osa briteistä vielä hämmästelee. Varsin nopeasti vaikkapa paperin kulutus vähenee radikaalisti ja pakkaukset kokevat uuden nousun.

Myös riskit ovat erilaisia. Merkittävät valtiot vaihtavat vallanpitäjiään tavoilla, jotka keikuttavat venettä. Suomen kannalta vahvuudeksi nousee ennakoitava ja vakaa toimintaympäristö, jonka jatkuvuudesta meidän kaikkien kannattaa kaikin keinoin pitää kiinni. Talous on pidettävä hanskassa, niin valtion, kuntien kuin yritysten toimesta. Globaalit tuotantoketjut olivat keskittyneet ehkä jo liian pitkälle. Tekemisen hajauttamista pohditaan uudesta näkökulmasta. Häiriöttömyyden vaade saattaakin johtaa itselle kriittisten toimintojen siirtämiseen lähemmäs.

Osa isosta kuvasta on vielä tulevaisuutta. Miten viisaimmin toteutetaan oikeudenmukainen siirtyminen kestävään yhteiskuntaan? Tässä kuvassa piirtyvät vahvasti esiin Satakunnan mahdollisuudet. Kiertotalouden nimissä toimimme uudella tavalla ennen jätteiksi miellettyjen sivuvirtojen osalta. Näemme hyödykkeet materiaaleina, jotka kiertävät yhä uudelleen ja uudelleen käyttöön. Pitkäjänteisen työn ansiosta ja toki osin sattumaltakin Satakunta on maailmankartalla ja erittäin mielenkiintoiset investointihankkeet kiinnostuvat meistä. Porin sataman profiili ja kiertotalouden varastointialueet tarjoavat otollisen toimintaympäristön, jonka aikaikkuna on nyt. Sama pätee vastuullisen energiantuotannon investointihankkeisiin. Ne ovat juuri niitä, joihin elvytykseen varattuja varoja pitää suunnata.

Aina silloin tällöin onkin hyvä istahtaa rauhassa lempinojatuoliin, ottaa kupillinen kahvia, rentoutua ja ajatella isosti. On kiskottava itsensä normaalirutiineista sen verran irti, että näkee ison kuvan ja menee ihan rauhassa sitä kohti. Sitten kun huomaa, että nyt on pelikenttä auki, kiekko omille ja peli käyntiin. Olemme osa maailmaa.

MINNA NORE
Kirjoittaja on Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja, joka pyrkii näkemään metsän puilta.