Muutoksia kilpailukieltosopimuksiin
Työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi. Jatkossa työnantajalla olisi velvollisuus maksaa korvausta työntekijälle myös alle kuuden kuukauden mittaiselta kilpailukieltoajalta. Työnantajalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus irtisanoa kilpailukieltosopimus ja siten välttyä korvauksen maksamiselta. Lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alussa, mutta aikataulu saattaa vielä muuttua.
Kilpailukieltosopimuksista
Työsuhteen aikana työntekijää sitoo työsopimuslain mukainen kilpailukielto. Työntekijä ei saa tehdä sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailukieltona.
Jos työnantaja haluaa ulottaa kilpailukiellon työsuhteen jälkeiseen aikaan, työntekijän kanssa pitää tehdä kilpailukieltosopimus. Se voidaan kuitenkin tehdä vain työnantajan toimintaan liittyvästä erityisen painavasta syystä, ja jos sellaista ei ole, kilpailukieltosopimus on mitätön. Erityisen painavan syyn tapauskohtaisessa kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon muun muassa työntekijän asema ja tehtävät, työnantajan toiminnan laatu ja työnantajan liikesalaisuuden säilyttämisestä tai sen työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta johtuva suojan tarve. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.
Vielä tällä hetkellä kilpailukieltosopimus voidaan tehdä enintään kuuden kuukauden mittaiseksi ilman, että työnantajan täytyy maksaa kilpailukieltoajalta korvausta työntekijälle. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen sidonnaisuudestaan, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden mittaiseksi. Kilpailukieltosopimuksessa voidaan sopia enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltävän kuuden kuukauden palkkaa vastaavasta sopimussakosta. Jos työntekijän työ on itsenäistä johtamistyötä tai hän on johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa asemassa, kilpailukiellon kesto voi olla pidempi ja sopimussakon enimmäismäärä suurempi.
Ehdotettu korvaus kilpailunrajoitusajalta
Kilpailunrajoitusaika voisi olla jatkossa enintään vuoden mittainen. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan työnantajan pitäisi maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta myös silloin, kun rajoitusaika on enintään kuuden kuukauden pituinen.
Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari
Jos olisi sovittu enintään kuuden kuukauden pituisesta rajoitusajasta, työnantaja pitäisi maksaa korvaus, joka vastaa vähintään 40:tä prosenttia työntekijän palkasta. Jos sovittu rajoitusaika olisi yli kuusi kuukautta, korvauksen koko rajoitusajalta pitäisi vastata vähintään 60:tä prosenttia työntekijän palkasta. Jos olisi sovittu esimerkiksi kahdeksan kuukauden pituisesta kilpailukieltoajasta, korvausta pitäisi maksaa vähintään 60 prosenttia siitä palkasta, jota työntekijälle maksettaisiin kahdeksan kuukauden ajalta. Korvauksen perusteena on se työntekijän tavanomainen palkka, jota hänelle maksettaisiin työsuhteen jatkuessa. Korvausta ei pidetä palkkana.
Korvauksen maksuajankohta
Korvausta ei voitaisi etukäteen sopia maksettavaksi vielä työsuhteen aikana, vaan se pitäisi maksaa kilpailunrajoitusajan kuluessa. Korvaus pitäisi maksaa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, eli yleensä käytännössä kuukausittain. Työsuhteen päättämisen eli päättämisilmoituksen toimittamisen jälkeen voitaisiin sopia maksuajankohdasta toisin.
Kilpailukieltosopimuksen irtisanominen
Erityisen painavan syyn pitää olla voimassa sekä kilpailukieltosopimusta tehtäessä että siihen vedottaessa. Olosuhteiden muuttuessa työnantajalla olisi hallituksen esitysluonnoksen mukaan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksen irtisanomisajan jälkeen työnantaja ei voisi enää vaatia kilpailukieltosopimuksen noudattamista ja vastaavasti se vapautuisi myös korvauksen maksuvelvollisuudesta. Sopimuksen irtisanominen kannattaa tehdä kirjallisesti. Työnantaja ei voisi irtisanoa sopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksensa. Irtisanomisajan olisi oltava vähintään kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituinen. Etukäteen ei voitaisi sopia lyhyemmästä irtisanomisajasta, mutta työntekijän jo irtisanouduttua siitä voitaisiin sopia.
Jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää. Silloin työnantajallakaan ei olisi korvausvelvollisuutta.
Uusien säännösten soveltaminen
Korvausvelvollisuus koskisi myös ennen lakimuutoksen voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia vuoden siirtymäajan kuluttua. Jos lakimuutos tulisi voimaan 1.1.2021, vuoden siirtymäaika päättyisi vuoden 2021 lopussa. Vaikka työntekijän työsopimus olisi päättynyt ja kilpailunrajoitusaika alkanut jo siirtymäajan kestäessä vuoden 2021 aikana, mutta rajoitusaika päättyisi vasta siirtymäajan jälkeen vuoden 2022 puolella, työnantajan korvausvelvollisuus koskisi vuoden 2022 puolelle ajoittuvaa osuutta rajoitusajasta.
Esimerkki, jos lakimuutos tulisi voimaan 1.1.2021: Työntekijän kanssa on tehty kilpailukieltosopimus erityisen painavasta syystä ennen vuotta 2021. Työsuhde päättyy ja kuuden kuukauden pituinen kilpailunrajoitusaika alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.3.2022. Työnantajan pitää maksaa ajalta 1.1.–31.3.2022 työntekijälle korvaus, jonka suuruus vastaa vähintään 40:tä prosenttia tämän palkasta.
Korvausvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi yli kuuden kuukauden mittaisia kilpailukieltosopimuksia, joiden osalta kohtuullinen korvaus on jo maksettu tai sitä on alettu maksaa ennen lakimuutosten voimaantuloa.
Työnantajalla olisi oikeus irtisanoa vuoden siirtymäaikana ennen lain voimaantuloa solmittu kilpailukieltosopimus ilman irtisanomisaikaa.
Kati Mattinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari