Viennin hiljentyminen näköpiirissä

Syksyn ensimmäisen koronakyselyn tuloksia tutkiessa ei voi välttyä tulevan talven sumeudelta. Tilanne koronan osalta on onneksi Suomessa juuri nyt hyvä. Toisaalta maailmalla pandemia jyllää mitä suurimmassa määrin, joten tilanteet voivat muuttua todella nopeasti, suuntaan tai toiseen.


​​​​​​​​​​​​​Tuntuma tällä hetkellä on se, että Satakunnan kauppakamarissa vientiasiakirjoja tehtiin kesällä vielä jopa viime vuotta enemmän, mutta nyt syksyn alkaessa ihan selvästi hiljenee. Isommatkin toimijat ovat tehneet ´vanhoja´, jo olemassa olleita tilauksia, mutta sen jälkeen rauhoittuu. Satakunnan ongelmana on, että meillä on paljon sellaisia toimijoita, jotka ovat kiinni investointihyödykkeissä. Tämä tarkoittaa, että asiakkaiden on tehtävä investointiluonteisia päätöksiä, jotta kysyntä palaa. Päätöksenteko on kuitenkin vähän tahmeaa tällä hetkellä vallitsevan epävarmuuden vuoksi.


On myös huomionarvoista, että toimituksissa/toimitusketjuissa tullee häiriöitä ja yrityksiä haittaa yllättävän suuresti matkustamisen vaikeus (+ siihen liittyvä karanteeniaika), mitä maan hallituskin koittaa kiivaasti ratkoa eri toimialoilla. Tämä aiheuttanee lyhytaikaisia sopeutustarpeita, vaikka näkymät olisivat hyvätkin. Kaupanteossakin välillä tarvitaan asiakkaan tekemää paikanpäällä tapahtuvaa validointia, mikä olisi hyvä jotenkin poikkeusjärjestelyin mahdollistaa.


Tilanne on myös kovin erinäköinen eri yrityksillä. Jotkut saavat jo hyvin uusia tilauksia, joillakin tilauksia tulee vain noin puolet normaalimääristä. Asiakassegmentit ja markkina-alueet ovat ´eri aalloissa´, mikä näkyy meille asti. Myös varastoihin on tehty tuotteita, mutta sekin toimii vain tietyn aikaa. Suomen vientiteollisuuden haasteet valitettavasti tulevat konkretisoitumaan myös Satakunnassa, vaikka voittajiakin löytyy yhä.

KAUPPAKAMARIEN KORONAKYSELY 2.9.2020

Katso koko Suomen tulokset tästä

Katso Satakunnan kauppakamarin tulokset tästä
​​​​​​​

Havainnot Satakunnan kauppakamarin vastauksista (123 vastausta)

Odotukset liikevaihtoon

- Onkokoronavirusepidemia vaikuttanut liikevaihtoon negatiivisesti? On 73,7 %
- Tuleeko vaikuttamaan negatiivisesti seuraavan 2 kuukauden aikana? Kyllä S 76,8 %,
Yritykset odottavat tilanteen vielä huononevan seuraavan 2 kuukauden aikana, ei näkyvissä vielä käännettä parempaan

Vaikutukset henkilöstöön

Miten arvioisitte koronavirusepidemian vaikuttaneen yrityksenne henkilöstön määrään (lomautusten tai irtisanomisten kautta) verrattuna normaalitilanteeseen?
- Vähentänyt henkilöstöä 43,8 %
- Tulee vähentämään seuraavien kahden kuukauden aikana 40,7 %
Isossa osassa (reilu 40 %) yrityksiä henkilöstöön tullee kohdistumaan negatiivisia vaikutuksia – selittynee osin palvelualoilta, mutta erityisesti teollisuuden näkymä syksyä kohti on sumea

Konkurssin riski

Noussut merkittävästi 15,9 %
Kasvanut hieman kesäkuun tilanteesta ( 14,9 %)

Kolme tärkeintä toivetta hallitukselta

Paikallisen sopimisen lisääminen 70,7 %,
Verojen alentaminen 64,2 %,
Kustannustuen kehittäminen 43,1 %


Keskuskauppakamarin ajatukset koko Suomen vastauksista:

Yritykset pessimistisinä – eivät usko hallituksen kykenevän tekemään työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä edistäviä toimia

Lähes 80 prosenttia kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee, että hallitus ei kuuntele tarpeeksi yrityksiä ja elinkeinoelämää, kun se yrittää ratkoa koronapandemian entisestään lisäämiä ongelmia Suomen taloudelle. Sama määrä, lähes 80 prosenttia yrityksistä on hyvin pessimistisiä myös sen suhteen, että hallitus kykenisi tekemään työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä parantavia ratkaisuja.
Kauppakamareiden kyselyyn vastasi yli 3000 yritystä kaikilta toimialoilta ympäri Suomen. Yksinyrittäjiä vastaajissa oli kahdeksan prosenttia, loput olivat työnantajayrityksiä. Kysely toteutettiin 2.9.


Kauppakamarien kysely tehtiin 2.9. 2020. Kyselyyn vastasi 3145 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu 16-17.3, 30.3, 20.4, 4.5, 18.5, 1.6 ja 23.6.

”Taloudessa paljon on kiinni luottamuksesta. Jos yrityksissä valitettavasti nähdään, ettei hallitus pysty Suomen talouden tilannetta parantamaan, eivät ne myöskään investoi ja työllistä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Romakkaniemen mukaan kyselyn tulos on vakava viesti myös siitä, että yhteiskunnan kaikkia voimia ei ole otettu käyttöön, kun ratkotaan ongelmia, joita koronapandemia on entisestään lisännyt.
”Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistyötä. Yrityksillä ja elinkeinoelämällä on ratkaisuja työllisyyteen ja Suomen kilpailukykyyn liittyviin ongelmiin, niitä pitää hallituksenkin kuulla”, sanoo Romakkaniemi.
Yritykset näkevät, että koronakriisin entisestään kurjistamassa tilanteessa tarvitaan tehokkaita ja nopeita toimia. 75 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että paikallinen sopiminen parantaisi työllisyyttä ja kilpailukykyä ja 69 prosenttia koki, että verojen alentaminen auttaisi saamaan Suomen talouden nousuun. Yritykset saivat valita useasta kohdasta kolme tärkeintä.
Yrityksiltä kysyttiin myös, minkä veron alentaminen olisi kaikista hyödyllisintä ajatellen työllisyyden ja Suomen kilpailukyvyn parantamista. 75 prosenttia nosti tärkeimmäksi keinoksi työn verotuksen alentamisen.
”Yritykset eivät siis kaipaa veronalennuksia suoraan itselleen vaan näkevät tehokkaimmaksi keinoksi ansiotuloverotuksen alentamisen. Työn verotuksen alentaminen kertautuu joka paikassa yhteiskunnassa, niin työntekijöiden ostovoimassa, tuotteiden hintojen halpenemisessa, yritysten hankintakustannuksissa kuin työllistämisessäkin”, Romakkaniemi sanoo.
Kyselyn mukaan yritysten odotukset työllisyyden tai liikevaihdon kehityksestä lähitulevaisuudessa ovat samalla tolalla kuin juhannuksen tienoilla.
”Vastausten positiivinen trendi on toistaiseksi katkennut, mutta toisaalta käännettä huonompaankaan ei ole havaittavissa. Tilanne on yhä vakava; noin kolme neljästä yrityksestä vastaa, että koronavirus on vaikuttanut negatiivisesti yrityksen liikevaihtoon”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki summaa.