Kannattaako yrityksen valvoa saatavaansa konkurssimenettelyssä ?
Useimmin konkurssiasiat nousevat yrityksessä esille sen asiakkaan aloittaessa konkurssimenettelyn. Kysymyksiä herää konkurssimenettelyn vaiheista, niiden kestosta ja siitä mitä velkojan kannattaa tilanteessa tehdä.
Konkurssin vaiheet
Yrityksen aloittaessa konkurssimenettelyn, siirtyy määräämisvalta yrityksessä konkurssipesän hallinnolle. Hallintoa hoitaa käytännössä pesänhoitajaksi nimetty asianajaja. Pesänhoitajan tulee laatia konkurssiyrityksen pesäluettelo eli luettelo varoista ja veloista kahden kuukauden kuluessa. Lisäksi pesänhoitaja laatii yrityksen toimintaa selostavan velallisselvityksen. Kaikilla velkojilla on oikeus saada pesäluettelo ja velallisselvitys; automaattisesti se lähetetään suurimmille velkojille.
Yleisimmin yrityksen hakevat konkurssiin verottaja tai eläkevakuutusyhtiö. Oma-aloitteisia konkursseista on noin kolmasosa. Jos velkamäärä on alle 5000 euroa, ei oikeus aseta yritystä konkurssiin.
Konkurssimenettelyn kustannukset
Jos konkurssipesässä on pesäluettelon perusteella varoja vähemmän kuin 25.000-30.000 euroa, eivät ne riitä konkurssimenettelyyn. Tällöin käräjäoikeus päättää konkurssin raukeamisesta varojen puutteeseen ja jäljelle jääneet varat tilitetään ulosottomiehelle. Ulosoton kautta voi siten olla mahdollisuus pienehköjen saamisten kattamiseen. Lähes kaksi kolmasosaa konkursseista raukeaa varojen puutteeseen.
Jos konkurssi jatkuu, määrää pesänhoitaja ns. valvontapäivän saataville enintään kahden kuukauden päähän. Valvonta tarkoittaa sitä että velkojat ilmoittavat kirjallisesti pesänhoitajalle saatavansa suuruuden. Valvontapäivästä lähetetään tieto tunnetuille velkojille.
Usein ei kannata valvoa alle 1000 euron saatavia
Koska jako-osuudet konkurssista ovat pieniä, yleensä alle 10 % saatavista, kannattaa velkojien työekonomisista syistä harkita minkä suuruiset saatavat on järkevää valvoa. Konkurssipesistä ei myöskään yleensä jaeta alle 50 euron jako-osuuksia, jolloin muutamasta sadasta eurosta noin tuhanteen euroon asti olevia saatavia ei yleensä kannata valvoa. Toki joukossa on varakkaampiakin konkurssipesiä, joissa jako-osuudet ovat suurempia.
Pesänhoitaja laatii valvontojen pohjalta ns. jakoluetteloehdotuksen kahden kuukauden kuluessa. Jos velkoja katsoo jonkun toisen valvoneen perusteettomasti saatavan, voi jakoluettelon riitauttaa kuukauden kuluessa. Lopullisesti jakoluettelon vahvistaa tuomioistuin. Velkojilla on oikeus saada jakoluettelo ja automaattisesti se lähetetään niille, joiden saatavan pesänhoitaja on riitauttanut.
Jako-osuuden saamiseen menee minimissään vuosi
Kun edellä olevia aikamääriä laskee yhteen, voidaan todeta, että tähän mennessä aikaa on yleensä kulunut yhdeksän kuukautta. Koska pesän omaisuuden realisointi, saatavien perintä, takaisinsaantioikeudenkäynnit yms. pitkittävät prosessia, voi velkoja saada parhaassa tapauksessa noin vuoden kuluessa jako-osuuden saatavalleen. Yleensä konkurssimenettely kestää 1-3 vuotta ja se päättyy loppukokoukseen jossa vahvistetaan lopputilitys ja jako-osuudet.
Marko Silen
Johtaja
Helsingin seudun kauppakamari