Jakelusopimuksia koskevat uudet säännöt

Toimitus- ja jakelusopimuksia eli vertikaalisia sopimuksia koskevat säännöt muuttuivat, kun komissio päivitti vertikaalisen ryhmäpoikkeusasetuksen (VBER-asetus, komission asetus (EU) 2022/720). Uusi ryhmäpoikkeusasetus astui voimaan 1.6.2022 uusien sopimusten osalta, kun taas tuolloin jo voimassa olleisiin vertikaalisiin sopimuksiin asetusta sovelletaan siirtymäkauden jälkeen 1.6.2023 alkaen. ​​​​​​​

VBER-asetus, komission asetus (EU) 2022/720


​​​​​​​
​​​​​​​Asetus ja komission antamat
suuntaviivat määrittelevät sitä, miten komissio tulkitsee mahdollisia kilpailunrajoituksia eri tuotanto- ja jakeluportaalla toimivien yritysten välisissä tuotteiden tai palvelujen ostoon, myyntiin tai jälleenmyyntiin liittyvissä ehdoissa. Eli millaiset vertikaalisiin sopimuksiin sisältyvät rajoitukset tai edellytykset ovat sallittuja eikä niiden katsota rajoittavan lainvastaisesti kilpailua.

​​​​​​​Yritysten on tunnistettava milloin sopimusehdot ovat sallittuja ja milloin niitä ei kilpailua rajoittavina saa panna täytäntöön. Edelleen lähtökohtana on, että kilpailua tuntuvasti rajoittavat tai vääristävät sopimukset on kielletty. Kielto ei kuitenkaan koske tietyt edellytykset täyttäviä sopimuksia, etenkään silloin, jos sopimuksesta saatu hyöty ylittää sen kilpailunvastaiset vaikutukset.

Ns. ryhmäpoikkeussuojan nojalla menettelyt ja ehdot ovat edelleen pääsääntöisesti sallittuja, jos toimittajien ja jakelijoiden markkinaosuudet eivät ylitä 30 prosentin kynnysarvoa ja jos ne eivät kuulu tiettyjen vakavien kilpailunrajoitusten listalle. Vakavina kilpailurajoituksina pidetään edelleen määrähinnoittelua ja myynnin rajoituksia, mutta suositus- ja enimmäishinnoittelu on sallittua.

Uusi ryhmäpoikkeusasetus muutti mm. seuraavia säännöksiä:

  • Kaksoisjakelu, eli tilanne, jossa toimittaja myy tuotteita tai palveluja tarjontaketjun usealla tasolla kilpaillen jakelijansa kanssa, saa tietyillä edellytyksillä ryhmäpoikkeussuojaa. Suojaa on laajennettu valmistajan ja jakelijan välisistä suhteista koskemaan myös maahantuontia ja tukkukauppaa. Muutoksia tuli myös tietojenvaihtoa koskeviin sääntöihin kaksoisjakelutilanteissa.
  • Verkossa toimivien välityspalvelujen eli käytännössä usein verkkoalustojen asemaa on linjattu siten, että niitä kohdellaan toimittajina eikä ostajina. Niiden toimintaan tuli uusia rajoituksia mm. hinnoitteluun ja myyntialueisiin liittyen.
  • Jakelujärjestelmät on jaoteltu asetuksessa kolmeen ryhmään: vapaa jakelu, yksinoikeudellinen jakelu ja valikoiva jakelu. Näitä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä on täsmennetty asetuksessa, ja esimerkiksi yksinoikeudellisella alueella tai asiakasryhmällä voi olla useampi kuin yksi jakelija, mutta ei useampaa kuin viisi. Kaikkia kolmea jakelujärjestelmää voi soveltaa rinnakkain eri maantieteellisillä alueilla.
  • Verkossa tapahtuvaa myyntiä säännellään tarkemmin. Verkkokauppaa koskevat rajoitukset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, jos niillä estetään jakelijoita käyttämästä tehokkaasti internetiä tuotteiden myymiseksi tai markkinoimiseksi.
  • Aktiivisen ja passiivisen myynnin määritelmiä ja sääntöjä on tarkennettu.
  • Agenttisopimuksia koskevia sääntöjä on muokattu. Agentin tulee edelleen olla epäitsenäinen toimija, ja nyt asiaa arvioidessa huomioidaan mm. päämiesten lukumäärä, eli niitä ei saa olla useampia, jotta agenttisopimusta pidetään aitona.


Uuden asetuksen vaikutukset nykyisiin ja tuleviin sopimuksiin tulee tarkistaa. Arviointi voi olla osin entistä haastavampaa, vaikka toisaalta asetuksessa huomioidaan oikeuskäytäntö ja selkeytetään tilannetta.

Maija Kärkäs
päällikkö
Enteprise Europe Network
Helsingin seudun kauppakamari