21.04.2021 10:30
Henkilösuunnittelua tosi pitkällä tähtäimellä
Kirjoitus julkaistu Yliönä Satakunnan Kansa - lehdessä 18.4.2021
Nyt jännitetään, miten saadaan Suomi taas avattua viisaasti, pian, mutta terveysturvallisesti. Talouden starttilaukauksesta ei kannata myöhästyä, jottemme jää heti muista maista jälkeen, varsinkin kun me satakuntalaiset olemme erityisessä symbioosissa kansainväliseen bisnekseen. Toivottavasti emme tempoilisi, vaan fiksusti etenemme askel kerrallaan, vauhdilla, mutta suunnitelmallisesti.
Koronasulkujen aikana monet ihmiset ovat pystyneet etsimään uuden työn, kun oma on ollut rajoitusten piirissä. Moni on toki myös eläköitynyt. Kohta tarvitaan taas roppakaupalla ammattilaisia, mutta ihan kaikki eivät enää olekaan palaamassa niihin saappaisiin, jotka jäivät odottamaan tilanteen helpottumista. Edessä voi siis olla erityinen tilanne henkilöstön suhteen. Tämä on toki hetkellistä, mutta kiinnittää huomiomme.
Tänä päivänä puhutaan onnistuneesta asiakaskokemuksesta. Sen rinnalle on noussut hyvä työntekijäkokemus. Nämä kaksi kulkevat vahvasti yhdessä. Hyvä työntekijäkokemus näkyy ja kuuluu, asiakkaille asti. Mistä se työntekijäkokemus itse asiassa alkaa? Moni ajattelee, että ensimmäinen päivä uudessa työtehtävässä uuden työnantajan palkkalistoilla lienee alkupiste, jonka jälkeen edetään erilaisten urasuunnittelujen kautta kohti seuraavia elämänvaiheita. Entä, jos näin ei olekaan? Millainen kokemus syntyy rekrytointivaiheessa, mistä syntyy kiinnostus yleensä hakeutua ja miten työnantaja on niiden vaihtoehtojen joukossa, joita seurataan?
Yrityksen kannalta on ajankohtaista yhä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin miettiä, missä ovat ne nuoret, jotka haluamme meille töihin. Miten tavoitamme heidät, mitä voimme tarjota jo opintojen aikana ja miten saamme heidän huomionsa? Normi yritysesittelyt ja myyntipresentaatiot eivät ehkä kolahda, vaan tarvitaan muuta. Olemme kokeilleet, että kun tarkkaan valitut ryhmät viedään hyvin pohjustettuun etäkohtaamiseen (korona-aikana) yrityksen väen kanssa, toimii se yllättävän hienosti. Nuoret ovat digimaailmassa kotonaan, uskaltavat keskustella ja osallistua ja parhaimmat porukat ovat oivaltaneet, että oikeastaan kyseessä on ryhmärekry-haastattelu. Monet yrityksistämme ottavat asiantuntijatehtäviin vain ´tehtaan lattian´ kautta eli halutaan nuoret kesätyöhön jo opiskeluvaiheessa ja siitä urapolku lähtee. Toki pitää nähdä vähän vaivaa, sillä Satakunnassa on todella paljon sellaisia yrityksiä, jotka eivät heti tule nuorten mieleen potentiaalisina työpaikkoina. Paljon voidaan tehdä. Silloin työntekijäkokemus alkaa parhaimmillaan jo koulunpenkillä.
Työelämään ovat tulleet jäädäkseen myös henkilöstöalan yritykset. Niidenkin kautta voi tutustua uuteen henkilöstöön. Aina ensimmäisenä ei enää tarvitse palkata kaikkea väkeä omille listoille, vaan uuteen tai muuttuvaan tarpeeseen voi olla järkevintä lähteä ensin vuokrahenkilöstön kautta oppimaan, millainen ratkaisu tulevaisuudessa toimii. Silloinkin työntekijäkokemus merkitsee paljon, sillä asiakas ei tiedä, tekeekö työn firman oma vai vuokrafirman henkilö.
Osaamisen pitäisikin pikkuisen muuntautua ihan joka päivä. Rekrytoidaan uudella kulmalla ajatellen, ei tätä päivää, vaan huomista ja ollaan tarkkana, että henkilöstömme uudistuu, sekä meillä jo töissä olevat ja ne, jotka ovat vasta tulossa.
MINNA NORE
Kirjoittaja on Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja, joka uskoo henkilöstön olevan merkityksellisin tulevaisuuden tekijä yrityksissä.