Brexit
​​​​​​​
​​​​​​​

Suomen ja Ison-Britannian taloussuhteet ovat tiiviit. Iso-Britannia on Suomen 6. tärkein vientimaa. Suomalaisilla yrityksillä on noin 200 tytäryhtiötä Briteissä ja brittiläisillä yli 300 yhtiötä Suomessa.

Yhteensä näissä yhtiöissä työskentelee yli 30 000 työntekijää. Suomalaisia asuu Briteissä noin 20 000 henkilöä ja brittejä Suomessa noin 4 500 henkilöä. Mahdollisella Ison-Britannian EU-erolla eli brexitillä olisi siten vaikutuksia tuhansiin yrityksiin ja niiden työntekijöihin.​​​​​​​
​​​
​​​​​​​
​​​​​​​Jos saadaan aikaan erosopimus…

Brittien tulisi hyväksyä EU:n kanssa neuvoteltu erosopimus ennen 31.10.2019, ellei EU myönnä tähän edelleen lykkäystä. Erosopimuksen mukaan Britanniasta tulisi eron jälkeen ns. kolmas maa, mutta siirtymäkauden ajan jatkettaisiin EU:n nykysääntöjen soveltamista lukuun ottamatta vähäisiä, erosopimuksessa yksilöityjä poikkeuksia. Näin kansalaiset ja elinkeinoelämä voisivat pehmeämmin siirtyä yhden muutoksen kautta tulevan suhteen järjestelyihin.​​​​​​​

Pääsääntönä on, että siirtymäkauden aikana EU:n ja Britannian kansalaisia ja oikeushenkilöitä kohdeltaisiin edelleen aivan kuin Britannia olisi yhä EU:n jäsen:


  • Britannia pysyisi EU:n sisämarkkinoilla ja tulliliitossa.
  • Britannia noudattaisi täysimääräisesti EU:n perussopimuksia, EU-lainsäädäntöä, kauppapolitiikkaa ja EU:n kansainvälisiä sopimuksia.
  • Unionin oikeus saisi Britanniassa samat oikeusvaikutukset kuin jäsenvaltioissa.
  • Komission valvontavalta, EU-tuomioistuimen tuomiovalta ja EU:n elinten ja virastojen toimivalta säilyisivät suhteessa Britanniaan ennallaan.
  • Britannian budjettivelvoitteet pysyisivät siirtymäaikana ennallaan.


Kolmantena maana Britannia jäisi kuitenkin eropäivänä pois EU:n toimielimistä, laitoksista ja virastoista. Siirtymäkauden aikana se ei enää osallistuisi EU:n päätöksentekoon.

Siirtymäkausi alkaisi erosopimuksen tullessa voimaan ja päättyisi 31.12.2020. Mikäli tulevaa suhdetta koskeville neuvotteluille tarvitaan lisää aikaa, on siirtymäkautta mahdollista pidentää kerran EU:n ja Britannian yhteisellä päätöksellä enintään 31.12.2022 asti.

Erosopimuksen ainoa tehtävä on varmistaa Britannian hallittu ero unionista. Se ei sisällä määräyksiä EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun Britannia on eronnut EU:sta.

Sopimukseton ero

EU:n tavoitteena on saada voimaan erosopimus, joka varmistaa Britannian hallitun eron unionista. Mikäli sopimus ei tule voimaan, päädytään sopimuksettomaan eroon. Tällöin EU:n perussopimusten ja EU-lainsäädännön soveltaminen Britanniaan lakkaa välittömästi.

Britannian sopimukseton EU-ero vaikuttaisi kaikkiin yrityksiin, jotka muun muassa

  • harjoittavat vienti-, tuonti- tai investointitoimintaa Britannian kanssa tai
  • käyttävät valmistuksessaan Britanniassa tuotettua sisältöä, kuten raaka-aineita tai palveluja ml. pilvipalvelut.


Britanniasta tulisi sopimuksettoman eron myötä tavanomainen kolmas maa, jonka kanssa EU:lla ei olisi yhteistyösopimuksia tai -järjestelyjä. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti, että tavaroiden, palveluiden, pääomien ja henkilöiden vapaa liikkuvuus lakkaa. Se merkitsee yritysten kannalta esimerkiksi seuraavia asioita:

  • tulleja ja tulli-ilmoitusten tekoa tavaroiden viennissä Britanniaan tai tuonnissa sieltä EU-maihin (Britannia on ilmoittanut pyrkivänsä 0-tullitasoon useimmissa tuotteissa, ainakin heti eron tapahduttua)
  • kuljetusten hidastumista Britanniaan – useat yritykset aikovat varautua tähän välttämällä toimituksia Britanniaan lähellä lokakuun loppua 2019
  • muutoksia valmiste- ja arvonlisäverotukseen (Britannia irtaantuu EU:n arvonlisäverojärjestelmästä)
  • työlupamenettelyitä työntekijöille maiden välillä (oikeus tulla maahan työnteon tarkoituksessa loppuu)
  • Britanniassa myönnetyt luvat, lisenssit ja sertifikaatit eivät yleensä ole voimassa EU:ssa.


Tämän artikkelin liitteenä on kauppakamarin veroasiantuntija Mika Ollin laatima havainnekuva brexitin vaikutuksista arvonlisäverotukseen maiden välillä.


​​​​​​​johtaja
Marko Silen
Helsingin seudun kauppakamari