Yhteenvetoa ja poimintoja yritysverotuksen viimeaikaisista muutoksista
Näin uuden hallitusohjelman kynnyksellä on hyvä hetki luoda katse taaksepäin ja käydä läpi niitä veromuutoksia, joita on tehty edellisellä hallituskaudella.
Verovuosi 2020
Tulolahdejaon muutos. Elinkeinotoimintaa harjoittavien yhteisöjen tulolähdejakoa muutettiin. Muutoksen myötä kaikki liike- ja ammattitoiminta sekä kiinteistöliiketoiminta verotetaan EVL:n säännösten mukaan, MVL-tulolähde kuitenkin säilyi. Myös muu kuin edellä mainittu yhteisöjen tulonhankkimistoiminta verotetaan EVL:n mukaisesti, mutta verotukseen tuli uusi omaisuuslaji, muu omaisuus. Muun omaisuuden juoksevat tulot ja menot ovat mukana EVL:n mukaisessa tuloksessa, mutta tämän entisen TVL-omaisuuden tietyt myyntitappiot voidaan vähentää vain muun omaisuuden myyntivoitoista. Tämä rajoitettu myyntitappioiden vähentäminen koskee yhtymäosuuksien ja liikeosakkeiden myyntitappioita.
Veronkiertodirektiivin maastapoistumisveroa ja rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotusta koskevat säännökset tulivat voimaan.. Maastapoistumisverotus koskee yhtiöitä ja kiinteitä toimipaikkoja, joiden kotipaikka tai sijainti siirtyy toiseen maahan siten, että Suomen verotusoikeus katkeaa. Omistuksessa ei siis tapahdu muutosta, vaan omaisuutta siirtyy pois Suomesta ja Suomessa verotetaan omaisuuden täällä tapahtunut arvonnousu. Hybridijärjestelyiden verosäännöksillä pyritään estämään tilanteet, joissa sama meno olisi vähennyskelpoinen kahdessa eri maassa yhtä aikaa tai jokin verovapaa tulo olisi toisessa maassa vähennyskelpoinen meno.
Mika Olli, veroasiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari
Verotusyhtymän käsitettä supistettiin. Normaalia arvonlisäverotonta kiinteistöyhtymää ei käsitellä enää verotusyhtymänä, vaan yhtymän osakkaat ilmoittavat mahdolliset vuokratulot omilla veroilmoituksillaan. Muun kiinteistön kuin maatilan yhteisestä omistuksesta tai hallinnasta ei enää muodostu verotusyhtymää, ellei kiinteistöön liity arvonlisäverollista vuokrausta tai muuta arvonlisäverollista toimintaa.
Korotetut poistot. Investointien helpottamiseksi uuden koneen, kaluston tai muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta verovuosina 2020–2023 verotuksessa tehtävät poistot voivat olla enintään 50 prosenttia koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta.
Verovuosi 2021
Arvonlisäveron alarajaa nostettiin 10 000 eurosta 15 000 euroon.
Teollisuuden sähkövero alennettiin EU:n sallimalle minimitasolle. Samalla päätettiin luopua energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta vaiheittain neljän vuoden määräajassa siten, että vuodelta 2025 yritykset eivät enää ole oikeutettuja palautukseen.
TKI-lisävähennys. Uusi elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta tehtävä 50 prosentin lisävähennys tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation alihankintalaskuista tuli voimaan verovuonna 2021. Siitä säädetään laissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025.
Listaamattomien yhtiöiden henkilöstöanneissa osake arvostetaan vuodesta 2021 alkaen yhtiön nettovarallisuuteen perustuvan osakkeen matemaattisen arvon mukaan aiemman käyvän arvon sijaan. Osakkeita merkitsevälle työntekijälle ei muodostu merkintähetkellä ansiotulona verotettavaa tuloa, jos merkintähinta on vähintään yhtä suuri kuin osakkeen matemaattinen arvo. Myöhemmin mahdollisesti syntyvä luovutusvoitto verotetaan pääomatulona.
Verovuosi 2022
Sähköveroluokan muutos. Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirrettiin alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset konesalit, jotka täyttävät energiatehokkuus- ja energian hyödyntämiskriteerit, ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon. Sähköveronalennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja. Kierrätysteollisuus siirrettiin teollisuuden sähköveroluokkaan. Kalankasvatus sisällytettiin maatalouden energiaveron palautukseen, jolloin sähkövero aleni teollisuuden sähköveroluokkaan.
TKI-lisävähennyksen voimassaoloajan ja määrän muutos. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä säädettyä lakia tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025 muutettiin pidentämällä lain voimassaoloaikaa vuodesta 2025 vuoteen 2027 sekä lisävähennyksen määrää muutettiin siten, että yritys voi tehdä vuosina 2022–2027 verotuksessa 150 prosentin lisävähennyksen sellaisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, jotka perustuvat verovelvollisen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöhön.
Korotetut poistot. Kasvun ja investointien tukemiseksi hallitus jatkoi verovuosina 2020–2023 voimassa ollutta kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025.
Verovuosi 2023
Peitelty osinko. Verolakeihin tuli voimaan muutos, jonka mukaan peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona. Ennen verovuotta 2023 peitelty osinko oli 75-prosenttisesti veronalaista tuloa.
Kiinteän omaisuuden välilliset luovutukset. Tuloverolain 10 §:n muutos tuli voimaan maaliskuun alussa 2023 siten, että Suomesta saatuna tulona pidetään myös kiinteän omaisuuden välillisestä luovutuksesta saatua voittoa. Muutoksen jälkeen Suomesta saatuna tulona pidetään myös ulkomaisen kiinteistöholdingyhtiön osakkeiden sekä kiinteistöihin sijoittavan kommandiittiyhtiön osuuksien luovutuksista saatua voittoa.
Yritysten korkovähennysoikeutta tiukennettiin verovuoden 2023 alusta siten, että nettokorkomenojen ylittäessä 500 000 euroa ne ovat vähennyskelvottomia siltä osin, kun ne ylittävät 25 prosenttia oikaistusta tuloksesta. Vähennyskelvoton osuus määräytyy 25 %:n rajaa sovellettaessa pelkästään prosenttiperusteisen määrän mukaan. Ulkopuolisille suoritetut nettokorkomenot ovat kuitenkin tästä poiketen vähennyskelpoisia 3 000 000 euroon asti.
TKI-toimintaan uusi yhdistelmävähennys. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan uusi verokannustin, yhdistelmävähennys, tuli voimaan vuoden 2023 alusta alkaen. Yhdistelmävähennys koostuu tutkimusmenojen määrään perustuvasta yleisestä lisävähennyksestä sekä menojen lisääntymiseen perustuvasta ylimääräisestä lisävähennyksestä. Yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on yleinen lisävähennys, joka on 50 prosenttia yhdistelmävähennykseen oikeuttavista menoista. Yleisen lisävähennyksen verovuosikohtainen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa. Toinen osa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella tehtävä ylimääräinen lisävähennys, joka on 45 prosenttia verovuoden ja tätä edeltävän verovuoden kaikkien yhdistelmävähennykseen oikeuttavien menojen erotuksesta. Ylimääräisellä lisävähennyksellä ei ole vähimmäismäärää, mutta sen verovuosikohtainen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Yhdistelmävähennyksen yleistä lisävähennystä ja tutkimusyhteistyövähennystä ei voi saada samojen menojen perusteella. Yleisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2023. Ylimääräisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2024.
Windfall-vero. Sähköä ja fossiilista polttoainetta tuottaviin ja myyviin yrityksiin kohdistetaan väliaikainen voittovero. Veron piiriin tulevat yritykset, joiden sähköliiketoimintojen yhteinen liikevaihto on vähintään 500 000 euroa. Lakia sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista sovelletaan verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Verohallinto kertoo voittoveroja koskevista menettelyistä lisää, kun nämä tarkentuvat ja voittoveroja koskien tullaan julkaisemaan myös syventävä ohje.
Mika Olli
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari