Vuorotteluvapaan lakkauttaminen

Vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevaa lakimuutosta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sen mukaan vuorotteluvapaasta esitetään luovuttavan 1.8.2024 alkaen. Hallituksen esitys vuorotteluvapaalain kumoamisesta on tarkoituksena antaa eduskunnalle helmikuussa.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024, joten lakkauttaminen saattaa aiheuttaa keväällä normaalia enemmän vuorotteluvapaakyselyjä työnantajalle. Siksi pieni kertaus vuorotteluvapaasta on paikallaan.

Vuorotteluvapaa on sopimusasia. Työntekijällä ei ole oikeutta päättää yksipuolisesti vuorotteluvapaalle siirtymisestä, vaan työnantajan ja työntekijän on tehtävä kirjallinen vuorottelusopimus. Työnantajalla ei siis ole velvollisuutta suostua vuorotteluvapaaseen.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on vähintään 20 vuoden työhistoria. Uudestaan vuorotteluvapaalle lähdettäessä työhistoriaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa enää sen kalenterikuukauden jälkeen, jonka aikana työntekijä saavuttaa työntekijän eläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan vähennettynä kolmella vuodella.

Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää. Jos lakimuutos hyväksytään, viimeistään heinäkuussa alkanut vuorotteluvapaa voisi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän.

Vuorottelusopimuksessa työnantaja sitoutuu palkkaamaan vapaan ajaksi työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Sijaiseksi on palkattava sellainen henkilö, joka on työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Hänen on lisäksi, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, pitänyt olla työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana.

Työnantajan valinnanvapautta voi rajoittaa myös takaisinottovelvollisuus, mikä velvoittaa työnantajan ensisijaisesti tarjoamaan työtä tuotannollisella tai taloudellisella perusteella aikaisemmin irtisanomalleen työntekijälle, jos tämä on edelleen työnhakijana ja työnantaja tarvitsee työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin.

Työnantaja, jonka työssä on kokoaikatyöhön haluavia osa-aikatyöntekijöitä ja joka hakee uutta työvoimaa samankaltaiseen osa- tai kokoaikatyöhön, on velvollinen tarjoamaan työtä ensisijaisesti palveluksessaan oleville osa-aikatyöntekijöille.

Työnantajan on toimitettava vuorottelusopimus työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vapaan alkamista. Työnantajan on samassa yhteydessä tai viipymättä vuorotteluvapaan antamisen jälkeen annettava myös työsopimus tai muu luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vuorotteluvapaan ajaksi.

Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus olisi toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivän tulisi olla viimeistään 31.7.2024.
Huomaathan, että lakimuutoksen voimaantuloa koskevat tiedot ovat alustavia ja niihin voi tulla muutoksia ennen eduskuntakäsittelyä ja eduskuntakäsittelyn aikana.
​​​​​​​

Kirsi Parnila
johtava lakimies
Helsingin seudun kauppakamari