Voiko yritys kerätä rahaa?
Varsinkin koronapandemian aikana on tullut esille kysymyksiä siitä, voiko yritys kerätä yleisöltä vastikkeetta rahaa ja luovuttaa sitä suoraan tai esim. tuotteiden tai lahjakorttien muodossa kolmansille tahoille.
Rahaa saatetaan kerätä hyväntekeväisyystarkoituksessa ja antaa rahaa, tavaroita tai lahjakortteja tai suoraa rahallista avustusta esimerkiksi eri ammattiryhmille. Jos rahaa kerätään ilman että antaja saa vastiketta, voi kysymys olla rahankeräyksestä, jolloin täytyy selvittää, onko kerääjällä oikeus tällaiseen toimintaan.
Lähtökohta on selkeä: yritykset eivät voi harjoittaa rahankeräystä.
Milloin on kyseessä rahankeräys?
Rahankeräyksestä säädetään nykyisessä rahankeräyslaissa, joka tuli voimaan 1.3.2020. Rahankeräys on kyseessä, kun yleisöön vedotaan rahalahjoitusten saamiseksi. Rahankeräyksessä lahjoittajille ei anneta vastiketta eli lahjoittaja ei saa mitään rahaa vastaan. Tilanne on eri, jos esim. henkilö ostaa tuotteen omistukseensa ja lahjoittaa sen eteenpäin toiselle henkilölle. Jos taas rahan saanut taho luovuttaa esineen tai palvelun kolmannelle taholle, on kyse aineettomasta lahjasta ja kysymyksessä on rahankeräys.
Laissa tarkoitetaan
- ”yleisöllä” ennalta rajoittamatonta ja määrittelemätöntä joukkoa henkilöitä
- ”yleisöön vetoamisella” suullisesti, kirjallisesti tai muulla tavoin ilmaistua pyyntöä tai kehotusta antaa rahaa keräykseen
- ”yleishyödyllisellä” toiminnalla toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa.
Kuka voi harjoittaa rahankeräystä?
Rahankeräyslaissa määritellään, kenellä on oikeus kerätä rahaa. Rahankeräyslupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhdistykselle, säätiölle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Lupaa hakevan yhteisön koko toiminnan ei tarvitse olla yleishyödyllistä, mutta rahankeräyksellä hankitut varat tulee käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Lisäksi lupa voidaan myöntää eräille laissa säädetyille tahoille, kuten yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Yritykset eivät voi näin ollen harjoittaa rahankeräystä.
Uutena rahankeräysmenettelynä verrattuna aikaisempaan lakiin on pienkeräys. Sillä tarkoitetaan ajallisesti ja euromääräisesti rajoitettua rahankeräystä. Pienkeräyksellä saa kerätä enintään 10 000 euroa ja keräys saa kestää enintään kolme kuukautta.
Pienkeräyksen voi järjestää yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden lisäksi esimerkiksi vähintään kolmen luonnollisen henkilön rekisteröimätön ryhmä. Pienkeräyksen voi järjestää myös muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, mutta ei kuitenkaan elinkeinotoimintaan tai oikeushenkilöllisyyden varallisuuden kasvattamiseen.
Osakeyhtiöiden osalta tulee muistaa, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, eikä rahankeräys ole tämän mukaista toimintaa eikä yhtiöjärjestyksenkään mukaista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiöllä on jokin muu kuin voitontuottamistarkoitus. On myös syytä muistaa, että poikkeuksellisina aikoinakin – tai erityisesti juuri silloin – johdolla on osakeyhtiölain mukainen vastuu toimistaan.
Millainen lupa vaaditaan?
Rahankeräys edellyttää joko Poliisihallituksen myöntämää rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoituksen tekemistä poliisilaitokselle. Rahankeräyslaissa säädetään lisäksi eräistä poikkeuksista luvan- tai ilmoituksenvaraisuuteen.
Rahankeräysluvat myönnetään toistaiseksi voimassa olevina. Rahankeräyksistä raportoidaan vuosittain Poliisihallitukselle.
Pienkeräyksestä tehdään ilmoitus poliisilaitokselle vähintään viisi arkipäivää ennen pienkeräyksen aloittamisesta ja pienkeräyksestä raportoidaan poliisilaitokselle keräyksen päätyttyä.
Sanktiot lain rikkomisesta
Poliisihallitus vastaa rahankeräyslain noudattamisen valvonnasta ja rahankeräysten järjestämisen ohjauksesta.
Rahankeräyslakia rikkova voi saada sakkorangaistuksen rahankeräysrikkomuksesta. Rahankeräysrikoksesta ja lievästä rahankeräysrikoksesta säädetään rikoslaissa. Seurauksena voi olla myös rikoslain mukainen menettämisseuraamus ja kyseeseen voi tulla myös oikeushenkilön rangaistusvastuu.
Varsinaisen rahankeräyksen sijasta yritysten kannattaakin harkita muita tukemisen muotoja ja tehdä yhteistyötä esimerkiksi yleishyödyllisten toimijoiden kanssa.
Mika Lahtinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari