Tulevan talven agenda kauppakamarin hallituksen silmin


Satakunnan kauppakamarin hallitus viettää kerran vuodessa yhteisen illan strategiapohdintojen parissa.

Tullaan pois kokousmoodista ja pohditaan yhdessä, mihin meidän pitää reagoida. Tällä kerralla mietimme tulevan, todennäköisesti varsin poikkeuksellisen talven agendaa. Mitä ehkä tapahtuu, mihin voimme valmistautua tai vaikuttaa?

Keskusteluissa nousi monia teemoja.

Karkaavatko reaalitodellisuus ja retoriikkatodellisuus jo ihan liian kauas toisistaan?

Ymmärretäänkö Suomessa yhä liiketoiminnan perusasiat?

Mitä itse asiassa oikein on laadukas johtaminen?

Miten organisaatioiden ´löysät´ ja prosessivirheet näkyvät selkeämmin nyt?

Säilyykö työkyky uudessa tilanteessa?

Miten opitaan johtamaan tai myymään ratkaisuja etänä?


Kamarin hallitus strategiakokouksessa tällä kertaa Satakunnan Osuuskaupan isännöimänä.


Pekka Ekberg, toimitusjohtaja, Fiblon Oy

​​​​​​​
Koronakriisi saattaa kiihdyttää joitain jo olemassa olevia muutoksia, mutta megatrendien kuvaamat kehityskulut eivät ole yhtäkkiä katoamassa minnekään.

Korona-aikana ovat voimistuneet etenkin jännite keskitetyn päätöksenteon ja laajan osallisuuden kuten paikallisen sopimisen välillä, jännite vanhan varjelun ja uudistumiskyvyn välillä jatkuu myös uusien ikäluokkien nyt korvatessa eläköityneitä.


Täytyy muistaa, ettei meillä kuitenkaan ole toivoa siitä, että palaisimme vanhaan, vaan voimme tämän päivän valinnoillamme rakentaa perustuksia paremmalle huomiselle. Ihmisten tarve sosiaaliseen käyttäytymiseen ei katoa.

Pekka Saariluoma, toimitusjohtaja, RKW Finland Oy


Näkymä tulevaisuuteen on nyt normaalia sumuisempi.

Ensisijaista on pitää toiminta käynnissä keskittymällä ratkaisuihin eikä rajoitteisiin.

Uusi normaali muuttaa kuluttajien käyttäytymistä. Tämä avaa mahdollisuuksia, joihin on tartuttava ripeästi ja rohkeasti.

Harri Tuomi, toimitusjohtaja, Satakunnan Osuuskauppa

Tulevan talven agendalla Satakunnan Osuuskaupalla on perusliiketoiminnan mahdollisimman hyvä hoito vaihtelevassa epidemiatilanteessa sekä omalta osaltamme ruokahuollon varmistaminen kaikissa tilanteissa.

Toisaalta samanaikaisesti meidän tulee rakentaa skenaarioita mahdollisista tulevista muutoksista toimintaympäristöön, jotta voimme kehittää ”uuteen normaaliin” sopivat toimintamallit ja palvelut. Tilanne luo uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia, joita pyrimme hyödyntämään liiketoiminnan kehittämisessä.

Agendalla pitää luonnollisesti olla henkilöstön jaksamisen ja uuden oppimisen varmistaminen.

Yhtenä keskeisenä asiana tässäkin kokonaisuudessa on hyvän ja osin uudenlaisenkin johtamisen kehittäminen hyödyntäen digitaalisuuden, sähköisten välineiden ja osin etätyön mahdollisuuksia.

Pidetään toisistamme huolta – oman maakunnan parhaaksi! #töissä100kunnassa


Petri Paajanen, toimitusjohtaja, Pori Energia

Korona-aika toi kasvavan tarpeen ennakointiin ja muutoskykyyn. Tämä johtaa uusiin mahdollisuuksiin ja asioita voidaan tehdä uudella tavalla.

Yhteistyön avulla tulemme olemaan tulevaisuudessa entistä vahvempia.


Sari Mäkitalo, toimitusjohtaja, Telamurska Oy

Oman yrityksen agendalla
liiketoiminnan kehittämisprojektit /digitalisaatio sekä sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin ja joustavuuden ja ketteryyden säilyttäminen.

Suomen osalta agendalla ratkaisut Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi;, kuten verotus, rakenteelliset muutokset tai työmarkkinoiden joustot sekä vihreä bisnes ja vastuullisuus.

Näissä on sekä haastetta että mahdollisuuksia.

Jari Multisilta, toimitusjohtaja, rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu

SAMKin perustehtävä! On saatava opiskelijat valmistumaan ja sitä kautta osaavaa työvoimaa alueen yritysten tarpeisiin.

Näen mahdollisuutena tutkimus- ja kehityshankkeet yhdessä yritysten kanssa.

SAMKin asiantuntijat ovat käytettävissä liiketoiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.


Matti Ratsula, toimitusjohtaja, Muotitavaratalo Ratsula


Korona on vaikuttanut keväästä lähtien yritysten toimintaan voimakkaasti ja myös jokaiseen henkilöön.


Osa toimialoista tulee selviämään pienellä tuella kriisistä, jos tilanne ei pahene tästä merkittävästi. On
myös toimialoja, jotka tarvitsevat merkittävää tukea. Haasteena on löytää tukimuoto, joka paremmin kohdistuisi oikealla tavalla oikeisiin kohteisiin. Tähän mennessä siinä ei olla täysin onnistuttu.


On tärkeää muistaa, että Suomi pystyy säilyttämään hyvinvointiyhteiskunnan vain, jos meillä on kannattavia yrityksiä, jotka pystyvät työllistämään. Siitä on pidettävä huolta.

Matti Kiuru, toimitusjohtaja, Länsi-Suomen Osuuspankki

Olemme maakunnan elinkeinoelämän ja ihmisten talouden verenkiertoa palveleva ja edistävä toimija.

Tulevan talven haasteemme on pitää yritykset ja kotitaloudet toimintakykyisinä.

Joustoja ja tukea tullaan tarvitsemaan isosti pankin suunnasta, se haastaa meidät jo työvoimakapasiteetinkin näkökulmasta. Vaikeitakin ratkaisuja joudumme tekemään, niihin tarvitsemme hyvää analysointikykyä ja viisautta.

Satakunnan väestökehitys osoittaa pitkästä aikaa positiivisempaa muuttoliikkeen suuntaa.

Lyödään lisää löylyä kiukaalle, tehdään hyviä päätöksiä kaikilla tasoilla maakunnassa ja rummutetaan kaikki voimallisesti tahoillamme sitä, kuinka hyvä paikka Satakunta on ihmiselle toimia ja elää.​​​​​​​


Juha Heljakka, toimitusjohtaja, BrandID


Loppuvuotta leimaa varovaisuus ja asiakkaillamme menee vaihtelevasti.

Harvat yritykset menestyvät juuri nyt ja vähintään 80 %:lla on pandemiasta johtuen negatiivisia vaikutuksia.

Sopeudumme kuitenkin hyvin tilanteeseen.

Hannu Heiskanen, toimitusjohtaja, Aurubis Finland Oy

Koronasta johtuva kysynnän vaihtelu on ollut vaikeasti ennakoitavaa. Koronasta johtuva yleisen taloudentilan heikkeneminen päämarkkina-alueilla aiheutti luottovakuutusyritysten käsijarrupysäytyksen vaikeuttaen myyntiä.

Matkustusrajoitukset haittaavat merkittävästi vuosisopimusten tekoa. Annamme etulyöntiaseman saksalaisille pääkilpailijoille.

Sinänsä hyvä suomalainen järjestelmä joustavista lomautuksista ei toimi riittävän hyvin näin nopeasti vaihtelevassa toimintaympäristössä.





.