Osaajapula ei ole kadonnut koronan myötä

- haasteena on löytää oikeanlaisia osaajia Satakuntaan

Kauppakamareiden tuoreen kyselyn tulokset osoittavat, että osaajapula vaivaa yrityksiä koronapandemiasta huolimatta. Vaikka koronan vaikutukset monien yritysten toimintaan ovat olleet dramaattisia, ei isossa kuvassa osaavan työvoiman tarve ole juurikaan vähentynyt. Kauppakamarit peräänkuuluttavat ratkaisuja, joilla turvataan osaavan työvoiman saanti nyt ja tulevaisuudessa. Keskeistä on edistää osaajien maahanmuuttoa Suomeen.


Satakunnan kauppakamarin jäsenistön vastaukset heijastelevat pitkälti koko Suomen kauppakamarien vastauksia. Vastauksia syyskuussa toteutettuun kyselyyn saatiin noin 50 yrityksestä Satakunnan kauppakamarin alueelta. Yrityksissä koetaan tällä hetkellä joko melko tai erittäin paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Lähitulevaisuuden rekrytointitarpeet ovat pysyneet pitkälti ennallaan ja näkymä rekrytointitarpeeseen 2-3 vuoden aikajänteellä taas on lievässä tai merkittävässä kasvussa.


Koronapandemia on toki kohdellut yrityksiä hyvin eri tavalla alueellamme, mutta yleisesti näyttää, että pulaa oikeanlaisista osaamisista on nyt ja jatkossakin. Pulaa ei ole ainoastaan korkeasti koulutetuista osaajista, vaan myös ammattitaitoisista hitsaajista, siivoojista ja koneistajista. Myös ns. koodaripulasta puhuttaessa on tärkeä muistaa, että koodaus on vain väline ongelman ratkaisemiseen. Yritykset kokevat, että pulaa on nimenomaan koodareista, jotka haluavat olla vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa ja toimivat ongelmanratkaisijoina.


Kyselyn vastausten perusteella yritykset ovat Satakunnan alueella varsin hyvin tietoisia henkilöstönsä osaamisista nyt, ja toisaalta siitä, minkälaisia osaamisia tulevaisuudessa tarvitaan. Osaamisten kehittäminen on osa yritysten liiketoimintastrategiaa ja se nähdään ratkaisevana menestystekijänä. Suurimmat haasteet liittyvät osaamisen kehittämisen niukkaan resursointiin, siihen ettei henkilöstöllä ole mahdollisuuksia käyttää työaikaa itsensä kehittämiseen sekä henkilöstön vähäiseen kokemukseen. Tulevaisuudessa yrityksiä huolettaa myös nykyisten osaamisten vanhentuminen.

Yritykset korostavat yksilön vastuuta oman osaamisen kehittämisestä, mutta kokevat myös oman vastuunsa merkittävänä. Henkilöstön osaamista kehitetään pääasiassa yhteistyössä oppilaitosten, korkeakoulujen sekä muiden henkilöstökoulutusta tarjoavien toimijoiden kanssa. Osaamisten kehittäminen muuttuu, ei pelkästään koronan myötä, vaan ajassa yleensä, nopeammaksi, pirstaleisemmaksi ja digitaalisemmaksi. Pitkät koulutusohjelmat alkavat korvautua lyhyemmillä tietoiskuilla, joita voidaan toteuttaa myös etäyhteyksin. Tieto on myös yhä helpommin kaikkien saatavilla. Yrityksissä on hyvä tunnistaa kaikki eri osaamisen kehittämisen väylät ja mahdollisuudet sekä yksilöillä olevat, myös suoranaisesti työtehtävään liittymättömät osaamiset.

Kauppakamarit peräävät valtiolta sekä muutoksia koulutusjärjestelmään että toisaalta helpotuksia työhön perustuvaan maahanmuuttoon. ”Kun Suomessa viimeksi elettiin talouskasvun aikaa, muodostui osaajapula merkittäväksi kasvun esteeksi. Olemme uudestaan saman tilanteen edessä, jos emme osaa ennakoida ja tehdä tarvittavia ratkaisuja jo nyt. Keskeistä on varmistaa koulutusjärjestelmän kyky tuottaa riittävästi osaajia ja se, että työhön ja koulutukseen perustuva maahanmuutto on sujuvaa”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.


Kauppakamarien kysely tehtiin 16.-21.9.2020. Kyselyyn vastasi 1111 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 5,1 % vastanneista. Satakunnan alueella vastaajia oli noin 50 yrityksestä ja lähes kaikki vastaajat edustivat yritysten ylintä johtoa.