Modernit pääväylät - kilpailukykyinen Suomi

”Viime vuosien valitettava kehityssuunta on ollut, että tie- ja rautainfran ylläpidon rahoitus on ollut liian alhaisella tasolla. Infran korjausvelka Suomessa on kasvanut jo lähes kolmeen miljardiin euroon. Infran investointivelka on kokonaan oma lukunsa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.

Usean järjestön yhdessä tilaama ja 9.10.2022 julkistettu raportti ”Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi” kertoo karua kieltä Suomen infran jälkeenjääneisyydestä. Samaan aikaan kun Suomessa infran rahoitusta on leikattu, Suomen kilpailijamaissa on pystytty panostamaan infran kuntoon ja investointeihin. Lähinaapuri Ruotsin panostukset infraan ovat noin 62 miljardia euroa vuosina 2022–2033, Suomessa vastaava luku on 22 miljardia euroa vuosina 2021–2032.

”Kilpailijamaat ovat asettaneet tason ja meidän tulisi pystyä vastaamaan siihen. Nykyinen heikko taloustilanne ei selitä kokonaan sitä, miksi liikenne on kerta toisensa jälkeen helppo kohde leikkauksille”, Wood sanoo.

Wood muistuttaa, että teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen takaa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn.

”Erityisesti nyt kun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut, ulkomaankaupan varmuuden takaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja häiriötilanteissa myös vaihtoehtoisten yhteyksien on toimittava. Suomen täytyy pystyä vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen ja puitteet täällä toimiville yrityksille on pidettävä kunnossa. Suomen tulisi myös pystyä houkuttelemaan uusien yritysten sijoittautumista Suomeen”, sanoo Wood.

Raportti on visio siitä, kuinka Suomen pääväylät pitäisi modernisoida.

”Visiossa on listattu tie- ja raideliikennettä koskevia kehityskohtia koko maan laajuisesti. Perusväylänpidon ja perinteisten väyläinvestointien lisäksi esillä on myös logistiikan tuottavuutta parantavia panostuksia tietoliikenneverkkoon ja palveluihin väyläverkoilla. Liikennejärjestelmää on moniulotteinen ja haastava kokonaisuus, jossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä vaaditaan entistä enemmän. Tästä esimerkkinä on visiossa esitelty panostus älyteihin, digiratoihin sekä vaihtoehtoisten liikenteen käyttövoimien jakeluverkostoon”, toteaa Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa.

Visiossa valtatietä 8 on esitetty yhdeksi ensimmäisistä älyteistä. Vt8 yhdistää länsirannikon vientiteollisuuden ja satamien vyöhykkeen, jonka maakunnilla on lähes 30 %:n osuus Suomen viennin arvosta. Valtatie 8 on vientiteollisuuden toimitusketjujen alusta, jonka tiekuljetukset integroituvat satamissa kansainvälisiin kuljetuksiin. Digitaalisen tiedonhallinnan välittäminen toimitusketjussa ja eri kuljetusmuotojen välillä on sen vuoksi tärkeää.
”Vt8:n älyistäminen voisi lähteä liikkeelle tavoitteellisella etenemisellä niin sanottua digitaalista kaksosta kohti. Lisäksi voisimme koko tien pituudelta miettiä yhdessä älykkään lataus- ja jakeluinfrastruktuurin rakentamista raskaalle liikenteelle, nyt kun rahoituskanavia EU-tasollakin tähän liittyen auki”, jatkaa Piispa.

”Tarvitaan oivallusta ja paljon keskustelua, jotta löydetään ne use-caset, joiden kautta esimerkiksi Pori-Rauma-Tampere-digiradan uusi kapasiteetti saadaan hyödynnettyä aitoihin tarpeisiin perustuen, toteaa Minna Nore, Satakunnan kauppamarin toimitusjohtaja. Liikenneinfran hyödyntämisessä logistiikkatoimijat ovat avainasemassa, kun etsitään uusia, älykkäitä malleja. Huomiota on hyvä kiinnittää myös siirtymävaiheisiin. Kun tähtäämme hiilineutraalisuuteen, on infran koko ajan oltava hyvässä toimintakunnossa. Myöskään turvallisuusnäkökulmaa ei voida unohtaa”, lisää Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore.

”Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi” -raportin ovat tilanneet INFRA ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry sekä Suomen Tieyhdistys. Selvityshankkeesta on vastannut Destia Strategiset Liikennejärjestelmät professori Jorma Mäntysen johdolla.

Lisätiedot:
Minna Nore, Satakunnan kauppakamari, puh. 044 710 5364
Riikka Piispa, Rauman kauppakamari, puh. 040 708 8555