Lomakausi lähenee
Lomakausi alkaa 2.5. ja jatkuu syyskuun loppuun. Pääsäännön mukaan kesäloma annetaan lomakaudella ja työnantaja määrää loman ajankohdan. Talviloma puolestaan annetaan lomakauden ulkopuolella ennen seuraavan lomakauden alkamista.
Vuosilomalain perusteella työntekijä ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.-31.3. aikana vuosilomaa joko 2 tai 2,5 arkipäivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Vuosilomaa ansaitaan siis enintään 30 arkipäivää vuodessa ja siitä 24 ensimmäistä päivää on kesälomaa ja loput (enintään 6 päivää) talvilomaa. Työehtosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella työntekijä voi ansaita lomaa myös yli 30 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana.
Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen
Työnantajan määrätessä loman ajankohdan siitä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos kuukauden ilmoitusajan käyttäminen ei ole mahdollista, voidaan ajankohta poikkeuksellisesti ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Työntekijälle on varattava tilaisuus esittää oma toiveensa vuosiloman ajankohdasta ja työnantajan on noudatettava tasapuolisuutta lomien antamisessa.
Ilman työntekijän suostumusta työnantaja ei saa määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa vuosilomalaissa säädetyissä aikarajoissa, loma saadaan antaa vielä kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.
Muiden vapaiden osalta laissa ei ole rajoituksia ja vuosiloma tulee antaa vapailla oleville työntekijöillekin. Myös lomautetuille työntekijöille vuosiloma annetaan lomakausien puitteissa.
Työnantaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia loman ajankohdasta vuosilomalain asettamissa rajoissa.
Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen
Lähtökohta on, että loma annetaan yhdenjaksoisena. Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa. Vähintään kaksi viikkoa vuosilomasta on siis aina annettava yhdenjaksoisena, eikä tästä voi sopia toisin. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Eli sopimalla 1.4.2020-31.3.2021 ansaittu vuosiloma voidaan pitää 2.1.2021-30.4.2022 välisenä aikana. 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan pitää vielä 30.9.2022 mennessä.
Enintään kolmen päivän vuosilomaa tai sen osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän vapaapäivälle. Jos työntekijä itse haluaa pitää vuosilomaa osissa, työnantaja voi edellyttää, että yhteensä kuuteen vuosilomapäivään sisältyy yksi lauantai. Työnantajalla tulisi kuitenkin olla kirjallinen suostumus työntekijältä enintään kolmen vuosilomapäivän sijoittamisesta lauantain yhteyteen (TN 1472-17).
Lomarahavapaa
Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimuksiin eikä lakiin. Lomarahan suuruus on yleensä 50 % vuosilomapalkasta. Lomarahavapaalla tarkoitetaan sitä, että lomarahan maksamisen sijaan työntekijä pitää lomarahan määrää vastaavan palkallisen vapaan. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi määräytyy lähtökohtaisesti työehtosopimuksen määräysten mukaan. Määräysten puuttuessa työnantaja päättää, voidaanko lomarahaa vaihtaa vapaaksi, mikä on vaihtosuhde ja mitkä ovat lomarahavapaan pitämiseen liittyvät pelisäännöt. Tavallisesti vaihdettaessa lomaraha vapaaksi esimerkiksi 24 päivän vuosiloman osalta työntekijä saa kaksi viikkoa palkallista vapaata eli joko 12 vuosilomalain mukaista arkipäivää tai 10 työpäivää. Lomarahavapaan pituus voidaan selvittää myös laskemalla, montako kertaa työntekijän päiväpalkka mahtuu lomarahan määrään.
Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana
Työntekijällä on oikeus vuosiloman siirtoon silloin, kun hän on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Vuosiloman saa siirtää myös silloin, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Kun työntekijä sairastuu ennen loman alkamista, hänellä on oikeus siirtää kaikki ne lomapäivät, jotka sijoittuvat sairausjaksolle. Jos työntekijä sairastuu loman aikana, hänellä on pyynnöstään oikeus saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan eli käytännössä säännöstä sovelletaan vain silloin, kun lomaa on ansaittu yli 24 päivää. Lakiin perustuva siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa, myös säästövapaata, mutta ei muita esimerkiksi työehtopimukseen perustuvia loma- tai lomarahavapaapäiviä. Työntekijän tulee viivytyksettä pyytää työnantajalta vuosiloman siirtoa. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan kahden viikon tai, jos tämä ei ole mahdollista, vähintään viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Siirretty kesäloma on annettava lomakauden loppuun mennessä (30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (2.5.). Jos siirretyn vuosiloman antaminen edellä mainituin tavoin ei onnistu, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Työkyvyttömyyden edelleen jatkuessa niin ettei lomaa voida antaa, se korvataan poikkeuksellisesti lomakorvauksella.
Reetta Riihimäki
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari