04.09.2024 12:00
Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset - uunituore tutkimus
Lentoliikenteen taloudellista merkitystä on tutkittu maailmalla paljon – Suomessa selvästi vähemmän.
Syyskuussa 2024julkaistu tutkimus on laajin Suomessa tehty tutkimus lentoasemien ja lentoliikenteen vaikutuksista. Sillä haluttiin saada tietoa lentoliikenteen roolista ja vaikutuksista alueelliseen talouskehitykseen ja yritystoimintaan.
"Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään lentoliikenteen ja liike-elämän välistä yhteyttä ja antaa eväät tehdä viisaita ratkaisuja", toteaa Minna Nore, Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja.
Tutkimuksessa selvitettiin Enontekiön, Ivalon, Joensuun, Jyväskylän, Kemi-Tornion, Kittilän, Kokkola-Pietarsaaren, Kuopion, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan lentoasemien aluetaloudellista merkitystä.
Tutkitut alueet vastaavat kolmanneksesta Suomen viennistä. – Lentoyhteydet ovat meille kaukana Pohjolassa asuville ainoa keino päästä maailmalle. Siksi ne on nähtävä infrana, jota pitää vahvistaa ja kehittää. Ne mahdollistavat sen, että Suomi on kauppakumppani- ja investointikartoilla.
Myös Euroopassa on noussut vahvana kysymys siitä, miten Suomi integroituu entistä vahvemmin osaksi Eurooppaa.
Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset
Lentoliikenteen merkitys elinkeinoelämälle ja sitä kautta alue- ja kansantalouteen on valtaisa. Tutkimuskohteena olevien 13 lentoaseman vaikutusalueen lentoliikenneriippuvainen liikevaihto, eli vienti, oli viime vuonna 38 miljardia euroa. Tulokset ovat linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa: sekä globaalisti että tutkituilla alueilla 25 prosenttia yritysten liikevaihdosta on riippuvaista lentoliikenteestä.
Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja oli tutkituilla alueilla 96 000. Käytännössä lähes joka viides työpaikka on riippuvainen lentoliikenteestä (19 %). Lentoliikenneriippuvaisten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli noin 15 prosenttia (2,3 miljardia euroa). Viimeisen kymmenen vuoden aikana lentoliikenne on vaikuttanut 46 prosenttiin (23 miljardia euroa) tutkittujen alueiden investoinneista.
Tutkimuksen mukaan yli 98 prosenttia lentoliikenteen synnyttämistä vaikutuksista kohdistuu lentoliikennealan ulkopuoliseen yritystoimintaan.
– Lentoliikenteen tärkeimpänä yhteiskunnallisena merkityksenä voidaankin pitää sen laajempia taloudellisia vaikutuksia muiden toimialojen suorituskykyyn ja kasvuun. Lentoliikenne parantaa muiden alojen tehokkuutta eli vaikuttaa katalyyttisesti, kertoo tutkimuksen toinen tekijä, yksikönpäällikkö Katja Ojala.
Vaikutukset yritystoimintaan
Yritykset arvioivat lentoliikenteen neljänneksi tärkeimmäksi kilpailukykytekijäksi osaavan työvoiman, tieverkon kunnon ja tietoliikenneyhteyksien jälkeen. 71 prosenttia tutkittujen alueiden yrityksistä piti lentoliikennettä välttämättömänä tai tarpeellisena liiketoiminnan kasvattamisessa. Yritysten tarpeisiin paremmin sopivilla lentoyhteyksillä yhdeksän prosenttia kasvattaisi liikevaihtoaan tai lisäisi työpaikkojaan. Uutta liikevaihtoa syntyisi noin kaksi miljardia euroa ja uusia työpaikkoja noin 5 720 kpl. Investoinnit lisääntyisivät sopivampien lentoliikenneyhteyksien ansiosta 1,7 miljardia euroa.
Kyselytutkimuksen perusteella lentoliikenteen merkitys on alueen yrityksille suurinta ylimmän johdon matkustamisessa (89 %), verkostoitumisessa yhteistyökumppaneiden kanssa (74 %), yrityksen liiketoiminnan kasvattamisessa (71 %) ja sidosryhmien ja asiakkaiden tapaamisessa (69–70 %). Matkailun asiakkaille (93 %) lentoliikenne on lähes välttämätöntä.
"Porin lentokentällä on kaksi pääprofiilia: se on toisaalta keskeinen reitti elinkeinoelämälle päivässä Eurooppaan ja toisaalta vahva siviili-ilmailun koulutuskenttä, mikä tuottaa Suomelle jatkossakin tarittavaa lentohenkilökuntaa", muistuttaa Minna Nore.
Lentoasemien kehittämättä jättäminen jarruttaa kasvua
Suomessa on käyty keskustelua lentoasemien tulevaisuudesta ja lentoliikenteen palvelutason heikkenemisestä. Tutkimuksessa olleiden lentoasemien yhteenlaskettu vuotuinen alijäämä on 21 miljoonaa euroa. Tämän tutkimuksen perusteella tutkitun alueen lentoliikenteen taloudelliset hyödyt ovat lähes kaksituhatkertaiset verrattuna alijäämään. Kun lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset kansantalouteen, kaikki selvityksessä mukana olleet lentoasemat ovat Suomelle vahvasti kannattavia.
Suomen viennistä 71 prosenttia keskittyy maakuntiin. Alueellisten lentoasemien liikenteessä ei ole tapahtunut muutosta 1990-luvun alun jälkeen. Sen sijaan Helsinki-Vantaan lentoliikenne on kehittynyt globaalien keskiarvojen mukaisesti; noin viisi prosenttia vuodessa.
– Kun käytetään kansainvälisistä tutkimuksista saatuja kertoimia, voidaan arvioida, että maakuntien kehittymätön lentoliikenne on aiheuttanut 9–19 prosentin (8–18 mrd €) menetyksen BKT:ssä. Työpaikkoja on jäänyt syntymättä 50 000 ja investointeja toteutumatta noin 600 miljoonan euron edestä. Kasvavalla lentoliikenteellä maakuntien tuottavuus olisi kasvanut 35–55 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Voisiko tämä olla yksi syy siihen, että Suomen kilpailukyky ja tuottavuuskehitys ovat polkeneet paikallaan, pohtii tutkimuksen toinen tekijä, toimitusjohtaja Hanne Junnilainen.
Eväät lentoliikennestrategiaan
Avoin markkinatalous elää viennistä. Talouskasvu syntyy ja kasvaa aktiivisesta vientityöstä, joka vaatii kansainvälistä lentoliikennettä. Tehokkain tapa luoda edellytyksiä viennille on taata lentoyhteydet riittävän monesta maakunnasta maailmalle. Valtion tehtävä on luoda edellytyksiä tälle.
Parhaillaan on käynnissä valtakunnallisen Liikenne12-suunnitelman päivitys. Osana sitä laaditaan valtakunnallinen lentoliikennestrategia. Tämä tutkimus tuo laajamittaista taustatietoa Suomen lentoliikenteen ja lentoasemaverkoston tulevaisuuden suuntaviivojen linjaamiseen. Tavoitteena tulee olla Suomen talousalueiden saavutettavuuden ja elinvoimaisuuden kasvattaminen. Lentoasemaverkoston rahoitus vaatii kauaskantoisia ratkaisuja. Viennin ja tuottavuuden kasvattaminen edellyttää lentoliikenteen kehittämistä maakunnissa: täyttöastetta on kasvatettava, ja se tapahtuu ylläpitämällä lentoasemaverkostoa ja monipuolisella reitti- ja vuorotarjonnalla.
Lentoasemaverkostolla on ollut tärkeä rooli Suomen talouskasvussa ja viennin mahdollistajana. Globaalissa kilpailussa tämä on entisestään vahvistunut. Myös huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta monipuolinen lentoasemaverkosto välttämätön koko Suomelle.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Nore, Satakunnan kauppakamari, minna.nore@satakunnankauppakamari.fi, 044 710 5364
Toimitusjohtaja Hanne Junnilainen, Kiila Consulting Oy, hanne.junnilainen@kiilaconsulting.fi, puh. 050 301 0001
Yksikönpäällikkö Katja Ojala, Proxion Plan Oy, katja.ojala@wsp.com, puh. +358505111747
Taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu huhti-kesäkuussa 2024 tehtyyn kyselytutkimukseen, johon vastasi noin 900 yritystä Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnista.
Vastaajat edustivat neljäsosaa alueen liikevaihdosta (45 miljardia euroa) ja 17 prosenttia alueen työpaikoista (88 400 työpaikkaa).
Tutkimus poikkeaa useista kansainvälisistä tutkimuksista siinä, että vaikutuksia on tutkittu laajasti kaikki toimialat huomioiden. Se on laajin Suomessa tehty tutkimus lentoliikenteen merkityksestä. Tutkimuksen toteuttivat Kiila Consulting Oy ja Proxion Plan Oy kahdeksan kauppakamarin toimeksiannosta (Keski-Suomen, Kuopion, Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit).
Kauppakamarit julkistivat Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tutkimuksen 4.9.2024