Konkurssista ja työsuhteista
04/2026
Konkurssien määrä on ollut suuri - viime vuosi oli synkin sitten 1990-luvun lamavuosien. Vuonna 2025 konkurssiin haettiin Tilastokeskuksen mukaan 3 906 yritystä, kirjoittaa juristi Mika Lahtinen. Mitä konkurssi tarkoittaa työsuhteiden kannalta?
Mitä konkurssimenettely tarkoittaa?
Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssihakemuksen voi tehdä joko velallinen tai velkoja. Konkurssimenettelyn aloittaminen edellyttää, että velallinen on maksukyvytön. Konkurssista säädetään konkurssilaissa.
Kun konkurssi alkaa, velallinen menettää määräysvallan omaisuuteensa. Omaisuudesta ja konkurssipesän hallinnosta vastaa pesänhoitaja, jonka tuomioistuin määrää konkurssimenettelyn alussa. Konkurssin aikana omaisuus muutetaan rahaksi eli realisoidaan, ja varat käytetään velkojen suorittamiseen.
Työsuhteiden irtisanominen
Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta molemmin puolin irtisanoa päättymään 14 päivän irtisanomisajalla. Määräaikainenkin työsuhde voidaan siis irtisanoa konkurssin perusteella. Konkurssipesä voi irtisanoa myös aiemmin irtisanotun työntekijän konkurssin perusteella, jolloin irtisanomisaika on 14 päivää.
Työnantajan konkurssiin perustuvaan irtisanomisperusteeseen tulee vedota mahdollisimman pian. Käytännössä pesänhoitaja toimittaa irtisanomisilmoitukset heti konkurssin alussa.
Konkurssipesä voi jatkaa velallisen liiketoimintaa esimerkiksi saadakseen paremman realisaatiotuloksen. Mikäli liiketoimintaa jatketaan, pesänhoitaja voi tarvittaessa tehdä työntekijöiden kanssa erilliset lyhyet määräaikaiset työsopimukset, joita voidaan tarpeen mukaan jatkaa.
Kun työntekijälle on maksettu palkkaturvaa, peritään maksettu palkkaturva työnantajalta tai tämän konkurssipesältä korkoineen takaisin valtiolle.
Konkurssitilanteessa pesänhoitajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, josta ilmenevät työsuhteen kesto, työtehtävien laatu ja työsuhteen päättymisen syy. Arvion antaminen työntekijän työtaidosta ja käytöksestä kuuluu työnantajalle.
Yhteistoimintalaki ja muutosneuvotteluvelvoite
Muutosneuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluu työnantajan taloudellisella tai tuotannollisella perusteella harkitsema yhden tai useamman työntekijän irtisanominen, lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen.
Velvollisuus käydä muutosneuvottelut edellä mainituissa asioissa ei kuitenkaan koske työnantajaa, joka on asetettu konkurssiin.
Liikkeen luovutus
Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.
Pääsäännön mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.
Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista, paitsi jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Tämän konkurssiin liittyvän poikkeuksen tarkoituksena on helpottaa liikkeen luovutusta konkurssissa.
Palkkaturva
Palkan konkurssin ajalta maksaa lähtökohtaisesti konkurssipesä. Konkurssipesällä ei kuitenkaan ole välttämättä varoja palkkojen maksuun.
Tällaista tilannetta varten on olemassa palkkaturva, jonka tarkoituksena on turvata työntekijöiden palkat ja muut työsuhdesaatavat silloin, kun työnantaja ei niitä maksukyvyttömyyden takia pysty maksamaan.
Palkkaturvaa voi hakea työntekijä itse tai työntekijä voi valtuuttaa ammattiliiton hakemaan palkkaturvaa puolestaan. Työntekijöiden palkkasaavia voi hakea myös konkurssipesä. Tällöin kyseessä on nopeutettu erillismenettely, jonka edellytyksistä päättävät KEHA-keskus ja konkurssipesän pesänhoitaja.
Konkurssissa pesänhoitajan tulee ensi tilassa hoitaa palkkaturvaan liittyvät asiat ja hakea palkkaturvana työntekijöiden lukuun näiden maksamatta olevat työsuhteesta johtuvat saatavat.
Palkkaturvana voidaan maksaa työsuhteesta johtuvia saatavia, jotka työnantaja olisi velvollinen työntekijälleen maksamaan työsopimuksen, työehtosopimuksen tai lain perusteella. Palkkaturvalaki voi kuitenkin rajoittaa maksettavien saatavien määrää.
Kun työntekijälle on maksettu palkkaturvaa, peritään maksettu palkkaturva työnantajalta tai tämän konkurssipesältä korkoineen takaisin valtiolle.