Yritykset uskovat EU:n elpymistoimien virkistävän vientiä

”Puheet EU:n elpymistoimien tärkeydestä Suomen viennin kannalta eivät ole tuulesta temmattuja”, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.

Vuoren mukaan oikein kohdennettuna EU:n elpymispaketti ja kansalliset elvytystoimet voivat piristää taloutta ja sen uudistumista Euroopassa sekä täten myös avata Suomelle uusia vientimarkkinoita.

”Yksi EU:n sisämarkkinoiden perustavoite on yhteisen talouskasvun vauhdittaminen, ei velkojen jakaminen”, Vuori sanoo.

Kauppakamarin vientiyrityskyselyyn vastasi 18.-24.2.2021 yli 260 vientiyritystä, jotka ovat merkittäviä työnantajia eri puolilla Suomea.

Tullaus ja logistiikka koettelee brittikaupan tekijöitä

Vientiyrityksistä 46 prosenttia ilmoittaa Britannian kaupassa ilmenneen ongelmia sen jälkeen, kun Iso-Britannia jäi EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle 1.1.2021. Näistä vientiyritysten kohtaamista ongelmista merkittävimmät koskivat logistiikkaongelmia (47 prosenttia) ja tullausta (40 prosenttia).

”Vientiyritysten kohtaamat ongelmat ovat odotettuja Iso-Britannian jäätyä EU:n tulliliiton ja sisämarkkinoiden ulkopuolelle,” sanoo Vuori.

Vuoren mukaan tullaus ja logistiikka tuottavat viennissä ja tuonnissa jatkossakin haasteita ennen kuin tullausprosessit ja liikennejärjestelyt saadaan brittikaupassa kuntoon.

”Pidemmän aikavälin haaste tulee olemaan EU:n ja Iso-Britannian markkinaregulaatioiden tekniset määräykset mukaan lukien mahdollinen eriytyminen”, sanoo Vuori.

Tuoreessa EU-katsauksessa yhteenveto elpymistoimista ja kauppasopimuksesta Britannian kanssa

Keskuskauppakamarin tuore EU-katsaus sisältää yhteenvedon keskeisistä taloutta ja kauppaa koskevista EU-hankkeista, Portugalin EU-puheenjohtajakauden tavoitteista sekä EU:n päivitetystä kauppastrategiasta ja vihreän liikenteen strategiasta. Vahvistuva Eurooppa ensin -ajattelu ja avoin strateginen autonomia herättävät ajatuksia Suomen kannalta.

EU-katsauksessa on myös tilannekatsaus EU:n elpymistoimista ja kauppasopimuksesta Iso-Britannian kanssa.

EU-KATSAUKSEEN VOIT TUTUSTUA TÄSTÄ

Yli 60 prosenttia yrityksistä uskoo viennin kasvuun koronan keskellä – matkustusrajoitukset pahin viennin este

Jopa 62 prosenttia yrityksistä uskoo vientinsä kasvuun, ellei Euroopan paheneva koronatilanne ja uudet rajoitukset uhkaa lupaavasti toipuvaa vientiä. Peräti 81 prosenttia vientiyrityksistä kokee jo nyt epäselvät matkustusrajoitukset pahimmaksi viennin kasvun esteeksi ja toivoo hallitukselta oikeinmitoitettuja toimia talous ja terveys huomioiden.

”Vientiyritykset ymmärtävät Suomen tiukat rajoitustoimet, mutta toivovat hallitukselta tarkkaa harkintaa uusissa toimissa. Suomessa on löydettävä parempi tasapaino terveysturvallisuuden ja talouden avoimuuden välillä. Muuttuvat virukset voivat olla pitkäänkin osa arkeamme”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.

Yritykset toivovat, että hallitus uskaltaa varmistaa vaikeissakin oloissa yhteiskunnan ja talouden kannalta välttämättömän työmatkailun, nopeuttaa avainhenkilöiden rokottamista ja suunnata yritysten avuksi oikeanlaisia täsmätoimia.

Peräti 21 prosenttia yrityksistä uskoo vientinsä kasvavan yli 20 prosenttia vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna. Jo tammi-kesäkuussa viennin kasvua ennakoi 45 prosenttia yrityksistä. Noin 34 prosenttia ilmoittaa viennin pysyvän ennallaan. Vain 14 prosenttia ennakoi vientinsä supistuvan alkuvuonna 2021.

”Viime päivien synkentyvä koronatilanne on toki jo uusi uhka viennin kasvulle. Vientiponnisteluissa yritykset kyllä taipuvat moneen, mutta eivät kuitenkaan kaikkeen. Markkinoiden kasvava epävarmuus on aina myrkkyä viennille”, muistuttaa Vuori.

Jäykät ja epäselvät matkustusrajoitukset yhä ongelma

Suurimmaksi ongelmaksi yritykset kokevat työntekijöiden matkustusrajoitukset. Nyt jopa 82 prosenttia kertoo tämän aiheuttavan merkittäviä ongelmia viennille, kun vajaa vuosi sitten matkustusongelmista raportoi 62 prosenttia yrityksistä.

”Useat yritykset kokevat tilausten ja kauppojen saamisen vaikeutuneen, koska henkilökohtaiset neuvottelut ovat edelleen keskeinen osa kansainvälistä kaupankäyntiä monissa maissa. Suomen teollisuuden viennistä merkittävä osa on teknistä asiantuntijapalvelua, jota ei voi täysin toteuttaa virtuaalisesti”, Vuori sanoo.

Vuoren mukaan vientiyrityksistä tulee viestiä siitä, ettei Suomen matkustusrajoituksissa ole loogisuutta. Tiukat karanteenivaatimukset negatiivisesta testitulokset huolimatta hämmentävät välttämättömiä työmatkoja tekeviä ammattilaisia.

Kasvavat kuljetuskulut ja rahoituksen saatavuus askarruttavat

Noin 69 prosenttia yrityksistä ilmoittaa logistiikkaongelmista, joita ovat esimerkiksi kallistuvat kuljetuskulut ja konttipula. Kansainvälisten logistiikkakulujen kasvaessa vientiyritykset toivovat, ettei Suomessa lisätä kuljetuskustannuksia. Myös 56 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista tuotanto- ja hankintaketjuissa sekä komponenttipulasta.

Maailmanlaajuisista koronarajoituksista huolimatta vientiyritykset eivät koe kaupan esteiden lisääntyneen merkittävästi vientimarkkinoilla, vaikka esimerkiksi Kiinan uudet tuontituotteiden tarkastukset aiheuttavat viivästyksiä.

Viennin rahoituksen osalta 32 prosenttia yrityksistä ilmoittaa haasteista rahoituksen saatavuudessa, mikä vaatii Suomessakin Finnveralta ja Business Finlandilta ketteryyttä sekä yritysten tukimuotojen ja viennin rahoituskeinojen jatkuvaa päivittämistä.

”Avoimissa vastauksissa korostui kasvava huoli viennin rahoituksen saatavuudesta tulevaisuudessa, jos pankkien ja luottovakuuttajien rahoituspolitiikka entisestään kiristyy. Vienti on nyt nuoralla tanssimista yli koronakuilun”, arvioi Vuori.

Kauppakamarin vientiyrityskysely tehtiin 18.-24.2.2021 ja suunnattiin ensisijaisesti Keskuskauppakamarin vientiyritysverkostolle, jossa on mukana kymmenkunta satakuntalaista vientiyrityksen johtajaa.

Kyselyyn vastasi 263 yritystä, joista 47 prosenttia oli yli 50 hengen yrityksiä ja 20 prosenttia yli 50 miljoonan liikevaihdon yrityksiä. Vastaajista 64 prosenttia on teollisuuden alan vientiyrityksiä.