18.11.2020 15:30
Explore WORK!: "Millaista insinöörin työ energia-alalla käytännössä on?"
Opiskeltavan alan ja oman osaamisen linkittymistä työelämään ei ole aina helppo nähdä. Millaisia työtehtäviä energiatekniikan insinöörin työpäivät sisältävät? Mitä olisi hyvä osata etukäteen, millaisia taitoja oppii työelämässä? Mm. näiden ajatusten pohjalta energiatekniikan opiskelijat lähtivät tutustumaan Vatajankoskeen!
Järjestimme Vatajankosken kanssa Explore WORK! -kohtaamisen etänä kahdeksalle energiatekniikan opiskelijalle. Kohtaamisalustana tällä kertaa toimi Teams, mutta opiskelijoiden vinkistä etäkohtaamisia tullaan testaamaan jossain vaiheessa myös Discordissa!
Kohtaamiseen ilmoittautuneille opiskelijoille järjestettiin viikkoa ennen kohtaamista ennakkosparraus Nooran ja opiskelijoiden kesken. Keskusteluissa sivuttiin mm. kiinnostavia satakuntalaisia oman alan työnantajia sekä opiskelijoille mieluisimpia tapoja tutustua yrityksiin. Opiskelijat kuulivat pintaraapaisun Vatajankoskesta ja valmistautuivat kohtaamiseen pohtimalla kysymyksiä valmiiksi. Näiden kysymysten pohjalta suunnittelimme Vatajankosken väen kanssa kohtaamisen sisällön, joka jakaantui kolmeen osaan opiskelijoiden toiveiden mukaan: Vatajankoski työnantajana, Energia-alan tulevaisuus ja Vatajankoskella meneillään ja suunnitteilla olevat kehitysprojektit ja Energiatekniikasta valmistuneen Vatajankoskelaisen työpäivä ja uratarina.
Mikä on ennakkosparrauksen hyöty yritykselle?
"Meille oli erittäin hyödyllistä saada etukäteen tietää, mitä opiskelijat Vatajankoskesta haluaisivat kuulla. Kerrottavaahan olisi vaikka kuinka paljon, joten tällä tavoin varmistetaan että opiskelijat kuulevat rajatussa ajassa juuri kiinnostavimmat sisällöt."
- Leena Luoma, henkilöstöpäällikkö Vatajankoskella
Aloitimme tilaisuuden esittäytymiskierroksella, jossa opiskelijat pääsivät esittelemään itsensä ja kertomaan, fiiliksiään ja mikä yrityksessä kiinnostaa. Kierroksen jälkeen aloitimme Vatajankosken puheenvuorot. Leena rohkaisi opiskelijoita olemaan aktiivisia ja kertoi, että monesti rekrytointitarpeet voivat syntyä nopeasti ja yllättäen - silloin avoimet hakemukset ja jo valmiiksi häneen yhteyttä ottaneet käydään läpi ensimmäisinä.
Opiskelijoita kiinnostivat Vatajankosken kehitysprojektit ja Vatajankosken tuotanpäällikkö Lauri Hölttä olikin koostanut tämän toiveen pohjalta katsauksen energia-alan tulevaisuuteen ja kolmeen keskeiseen kehitysprojektiin: älykaukolämpöön, datalämpöön ja Pansian teollisuuden hukkalämpölaitokseen. Yksi tärkeimmistä ydinviesteistä oli se, että pollttoon nojautumattomat energiantuotantoratkaisut tulevat energia-alalla yleistymään ja Vatajankosken nyt käynnissä ja suunnitteilla olevat pilotit luovat tärkeää pohjaa yrityksen tulevaisuudelle muuttuvassa markkinassa.
Kohtaamisen kruunasi kaksi vuotta sitten SAMK:ista energiatekniikasta valmistuneen Aleksi Granforsin puheenvuoro. Kehitysinsinöörinä Vatajankoskella työskentelevä Aleksi kertoi opiskelijoille, miten hän harjoittelun kautta päätyi Vatajankoskelle ja millaisiin projekteihin hän on päässyt mukaan. Aleksi kertoi yhdeksi kohokohdaksi projektipäällikkönä toimimisen Vatajankosken datalämpöpilotissa eli maailman mittakaavassa ensimmäisessä kaupallisessa hajautetun laskennan datalämpövoimalaprojektissa. Tässä yrityksessä annetaan mahdollisuuksia ja tilaisuus kehittyä!
Myös opiskelijoiden fiilikset etänä toteutetusta kohtaamisesta olivat varsin positiiviset:
"Tämä oli mahtava tilaisuus tutustua lähialueen yritykseen." - Osallistunut opiskelija
"Oikeat ihmiset kertovat oikeista töistään ja siitä mitä töissä tehdään. Hienoa oli erityisesti se, että oli saatu suhteellisen tuore työntekijä kertomaan tehtävistään." - Osallistunut opiskelija
Aleksi havainnollisti opiskelijoille työarkeaan Vatajankoskella. Vaikka työpäivät vaihtelevat paljon, hän esitteli opiskelijoille yleisimpiä joka päiväisiä tehtäviä.
Opiskelijoiden ennakkosparrauksessa pohtimat kysymykset käytiin vielä kohtaamisen lopuksi läpi ja varmistettiin, että kaikkiin oltiin saatu vastaus.
Katsauksessa energia-alan tulevaisuuteen Lauri kertoi mm. miten päästöjä on onnistuttu vähentämään viiden vuoden aikana yli 70%.