Eurooppalaisen arvonlisäverojärjestelmän remontti – digiajan ALV-paketti



​​​​​​​Mika Olli

veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari
Neuvontapalvelut


10/2025

ViDA on EU:n arvonlisäverojärjestelmän merkittävimpiä muutoksia pitkään aikaan. Vuosien 2025–2030 aikana on tulossa EU:n yhteinen ALV-rekisteröinti, sähköiset ilmoitukset, velvoite sähköiseen laskutukseen, transaktiokohtainen ilmoittaminen verohallinnolle ja raportoinnin huomattava nopeutuminen. Veroasiantuntijamme Mika Olli kertoo uudistuksen pääkohdat.


​​​​​​​VAT in the Digital Age eli lyhyemmin ViDA on EU:n vuonna 2022 esittelemä lainsäädäntöpaketti, jonka tarkoituksena on nykyaikaistaa eurooppalainen arvonlisäverojärjestelmä vastaamaan digiajan tarpeita, nopeuttaa raportointia ja torjua veropetoksia.

EU:n jäsenvaltiot ovat virallisesti hyväksyneet ViDA-paketin 11.3.2025 (NEUVOSTON ASETUS (EU) 2025/517, 11.3.2025), ja säännökset otetaan asteittain käyttöön tammikuuhun 2035 mennessä. Kyse on EU:n arvonlisäverojärjestelmän merkittävimmistä muutoksista pitkään aikaan. Yritysten välisessä rajat ylittävässä EU-kaupassa on tarkoitus ottaa käyttöön sähköiseen laskutukseen perustuva transaktiokohtainen digitaalinen ALV-raportointi. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa tällainen raportointi käyttöön myös kansallisesti.

Vuosien 2025–2030 kuluessa on tulossa mm. EU:n yhteinen ALV-rekisteröinti, sähköiset ilmoitukset, velvoite sähköiseen laskutukseen (2030), transaktiokohtainen ilmoittaminen verohallinnolle ja raportoinnin huomattava nopeutuminen.

ViDA koostuu kolmesta kokonaisuudesta (pilarista), joilla on eri aikataulut:
- Pilari 1: reaaliaikainen digitaalinen ALV-raportointi ja sähköinen laskutus
- Pilari 2: alustatalouden arvonlisäverosääntöjen päivitys
- Pilari 3: yhteisen ALV-rekisteröinnin käyttöönotto koko EU:ssa.

Pakollinen digitaalinen raportointi ja sähköinen laskutus koskee EU:n sisäisiä liiketoimia ja sisältää velvoitteen vastaanottaa ja lähettää sähköisiä laskuja EU:n sisällä. Arvonlisäverovelvollisten yritysten on annettava jäsennelty sähköinen lasku 1.7.2030 alkaen. Sähköinen lasku on annettava kymmenen päivän kuluessa toimituspäivästä tai maksupäivästä, jos se on aiemmin. Tietyt tiedot on raportoitava digitaalisesti veroviranomaisille heti laskun lähettämisen jälkeen, ja asiakkaan on raportoitava sähköisesti tiedot e-laskusta viiden päivän kuluessa laskun vastaanottamisesta toimittajalta. Jäsenvaltiot voivat edellyttää sähköistä laskutusta myös kotimaan kaupassa.

Lopullisesti sähköinen lasku perustuu EU:n standardimuotoon, mutta jo tällä hetkellä jäsenmailla voi olla käytössä maakohtaisia, toisistaan poikkeavia omia verkkolaskuvaatimuksia.

Alustatalouden sääntöjen päivityksellä varmistetaan, että arvonlisävero kerätään asianmukaisesti palveluista, joita tarjotaan verkkoalustojen kautta. Tällaisina on erityisesti mainittu lyhytaikainen majoitus ja henkilökuljetus.

Alustat määritellään ”oletetuksi toimittajaksi”, ja ne ovat vastuussa arvonlisäveron keräämisestä ja tilittämisestä silloin, kun niiden ”alihankkijat” eivät itse maksa arvonlisäveroa. Alustatalouden sääntöjä voidaan soveltaa 1.7.2028 alkaen ja ne tulevat voimaan pakollisena 1.1.2030.

Yksi ALV-rekisteröinti ja yhden luukun periaatteen (OneStopShop, OSS) laajennus kattavat myös yrityksen omien varastojen siirron EU:n sisällä ja yksinkertaistavat ALV-velvoitteita rajat ylittävän liiketoiminnan osalta. Call-off-yksinkertaistus poistuu. Paikallinen käännetty verovelvollisuus kaikissa jäsenmaissa on jatkossa mahdollista, eli OSS harmonisoi B2B-myynnissä käännetyn verovelvollisuuden sääntöjä, jolloin ALV:n maksuvastuu siirtyy tietyissä rajat ylittävissä liiketoimissa toimittajalta ostajalle. Muutos tulee voimaan 1.7.2028.

Vaikka ViDA tuntuukin vielä kaukaiselta, joskus hamassa tulevaisuudessa edessä olevalta asialta, on jo nyt syytä alkaa selvittää, miten se vaikuttaa juuri oman yrityksen tai konsernin laskutus- ja ilmoitusprosesseihin sekä laskutusvaatimuksiin. Jos yrityksellä on myyntiä muihin EU-jäsenmaihin, on lisäksi syytä muistaa, että ennen lopullisen muotoisen sähköisen laskun käyttöönottoa voi maakohtaisesti olla käytössä toisistaan poikkeavia verkkolaskuvaatimuksia.

Tekemistä ja seurattavaa riittää, ennen kuin kaikki lopulta muuttuu helpoksi ja vaivattomaksi.