Hallituspartnerit Helsinki - BP Helsinki ry
Kansainvälisiä hallitusjäseniä on eniten informaatio- ja viestintä -toimialalla, muilla aloilla se on vielä harvinaista. Kansainvälisten hallitusjäsenten osuus on kasvanut suhteellisesti koko 2000-luvun erityisesti 2015 lähtien isoissa yrityksissä, mutta se on edelleen pieni. Vain 5 % suomalaisomisteisten yritysten hallitusjäsenistä ja hallitusten puheenjohtajista on ulkomaan kansalaisia.
Yritykset peräänkuuluttavat hallituksilta aktiivisempaa toimintaa ja selkeyttä valtarakenteisiin. Toimitusjohtajat toivovat Aalto-yliopistossa tehdyn ”Hallitustyön voimavarat, vaatimukset ja tuloksellisuus” -tutkimuksen perusteella, että hallitukset ottaisivat entistä aktiivisemman roolin, haastaisivat näkemyksiä laaja-alaisesti sekä toisivat erikoisosaamista, jota hallituksista puuttuu. Tulevaisuuden suunnittelu ja tuleviin kilpailuasetelmiin varustautuminen sekä selkeä omistajastrategia koetaan tärkeimmiksi asioiksi, joissa yrityksen hallituksen halutaan tukevan yritysjohtoa ja toimitusjohtajaa. Hallitusten koettiin onneksi tällä hetkellä tukevan tulevaisuuden kasvua ja luovan uusia liitetoimintamahdollisuuksia (Eskelinen 2022).
Keskimäärin kasvun tavoittelijoita löytyy useilta eri toimialoilta. Yrittäjät tavoittelivat (kansainvälistä) kasvua erityisesti kaupan ja teollisuuden aloilla kaikenkokoisissa yrityksissä yrittäjägallupin perusteella (Hyry 2019). Kansainvälisiä hallitusjäseniä on eniten informaatio- ja viestintä -toimialalla, muilla aloilla se on vielä harvinaista. Kansainvälisten hallitusjäsenten osuus on kasvanut suhteellisesti koko 2000-luvun erityisesti 2015 lähtien isoissa yrityksissä, mutta se on edelleen pieni. Vain 5 % suomalaisomisteisten yritysten hallitusjäsenistä ja hallitusten puheenjohtajista on ulkomaan kansalaisia. Heistäkin monella on kaksoiskansalaisuus Suomessa.
Ammattimaisesti toimivia hallituksia löytyy 40 %:sta pk-yrityksiä. Yhtenä ammattimaisuuden osoituksena pidetään riippumattomia hallitusjäseniä. Ja niitä tarvitaan, jotta kasvu saa kaikki mahdollisuudet! Tarvitaan uudistuvaa ja kansainvälistä kasvua tukevaa osaamista. Aiemmin ulkopuoliset neuvonantajat ovat vielä useimmiten olleet tilitoimiston edustajia, tilintarkastajia, mutta on hyödynnetty toki myös jonkin verran mentoreita, neuvonantajia, konsultteja ja julkisia yritysneuvojia (Hyry 2019). Hallituspartnerit ry:n teettämä tutkimus täydensi Kauppakamarien pk-yritysten hallitusbarometria syventämällä tietoa mm. siitä, mitä kautta ulkopuolisia jäseniä löydetään yritysten hallituksiin. Vaikeutta löytää uusia ulkopuolisia jäseniä selittää varmasti osaltaan se, että jäseniä haetaan toistaiseksi ensisijaisesti omien olemassa olevien verkostojen kautta. Hallituksen jäseniä löydetään kuitenkin myös Helsingin Hallituspartnerien, sijoittajien ja muiden kanavien kautta (Kulmia Insight 2019).
Miksi hallitukseen ei ole otettu ulkopuolisia?
Omien intressien suojelu nousi yhtenä perusteluna, miksi hallitukseen ei ole otettu ulkopuolisia jäseniä. Vain 10 % luottaa konsultaatioon ja ulkoisiin asiantuntijoihin erityisosaamista vaativissa asioissa tällä hetkellä. Moni hallitus on kuitenkin harkinnut ulkopuolisten jäsenten käyttöä, mutta sopivia henkilöitä tai oikeanlaista lisäarvoa tuottavaa osaamista ei ole löytynyt. 25 % vastanneista kokee, että erityisosaamista ei varmisteta heidän yrityksessään mitenkään. Monet hallitukset ovat omistajavetoisia, ja omistajien tahto ja periaate on ollut se, että ulkopuolisia hallituksen jäseniä ei tarvita. Perheyrityksissä langat halutaan myös usein pitää täysin perheen omissa käsissä. Lähes 40 % vastaajista on sitä mieltä, että nykyisellä osaamisella, laaja-alaisella liike-elämäkokemuksella ja toimivalla operatiivisella johdolla pystytään hoitamaan erityisosaamista vaativat asiat. Osassa yrityksiä hallitustyöskentelyä ohjataan suoraan konsernista käsin, se tulee annettuna. (Kulmia Insight 2019). Syy voi löytyä myös siitä, mitä yrittäjät itse arvostavat ja mikä heitä motivoi yritystoiminnassa. Huovisen (2022) luoma yrittäjätypologia peilaa erityyppisten yrittäjien ja hallitusten mielenmaisemaa. Vuonna 2022 yrittäjistä 41 % on ”sitoutujia”, joille yrityksen omistaminen on päämotivaattori, 26 % on ”säilyttäjiä”, jotka haluavat turvata yrityksen jatkuvuuden perinteiden vuoksi, 22 % on ”kehittäjiä”, jotka tavoittelevat jatkuvaa kasvua ja tehokkaampia tapoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja 10 % on ”hallitsijoita”, joille vaikutusvalta ja varallisuuden kartuttaminen ovat tärkeimpiä. Yleiskuva yritysten omistajuudesta, kasvusta ja johtamistiimeistä suomalaisissa yrityksissä on siis edelleen hyvin omistajalähtöinen ja perinteinen. Hallitusjäsenyyden kesto on keskimäärin 10 vuotta, hallitusjäsenten keski-ikä on 50 vuotta ja hallitusten puheenjohtajien keski-ikä vielä korkeampi. Löytyykö kasvun moottoreita eli ”kehittäjiä” tulevaisuudessa tarpeeksi turvaamaan yritysten tulevaisuutta muuttuvassa maailmassa?
10 vinkkiä pk-yritysten kasvuun
Yrittäjät -järjestön vinkit pk-yrityksien kasvuun (Hyry 2019) sopivat hyvin kiteyttämään, missä järjestyksessä lähteä liikkeelle rakentamaan kestävää kasvua muuttuvilla markkinoilla mm. toimivan, aktiivisen hallitustyön tai advisory boardin mahdollistamana:
- Kirkasta ja dokumentoi strategia.
- Rakenna aktiivinen hallitus.
- Ota mukaan myös riippumattomia jäseniä.
- Ota ainakin käyttöön advisory board.
- Perusta johtoryhmä ja kehitä sitä.
- Ota henkilöstö mukaan johtamisrakenteisiin.
- Käy säännöllisesti yrityksen tilannetta läpi koko porukalla.
- Ota käyttöön tulospalkkiojärjestelmä.
- Hae rohkeasti kasvua maailmalta.
- Tee yrityksellesi ”seuraajasuunnitelma”
Tulevaisuuden visionäärisen johtamisen näkökulmasta hallitustyöskentelyyn kaivattaisiin näiden tutkimustulosten perustella ja edellä mainittujen vinkkien lisäksi uusia näkökulmia, laajempaa asiantuntijoiden osallistamista ketterämmin myös lyhyinä jaksoina kymmenen vuoden hallitustyöputkien rinnalle sekä uusien tuulien systemaattista monitorointia globaalista toimintaympäristöstä. Johtajilta vaaditaan tulevaisuudessa ketteryyttä, empatiaa, tulevaisuustietoisuutta (Pölönen 2022) ja nopeita päätöksiä. Näitä johtajien kyvykkyyksiä yritysten hallitusten ja neuvonantajatiimienkin pitäisi pystyä tukemaan ja kehittämään tulevaisuudessa.
Minna Pura, KTT
Partneri, viestintäryhmän jäsen
Hallituspartnerit Helsinki – BP Helsinki ry