KUN RISKI REALISOITUU

Teemu Yrjönen
Hallituspartnerit Kymenlaakso ry

Hallituksen keskeisimpiä tehtäviä on operatiivisen johdon tukeminen liiketoiminnan riskien tunnistamisessa, vaikuttavuuden arvioimisessa sekä niiden hallitsemisessa. Huolellinen hallitus kantaa vastuun, että yhtiön riskienhallinta on riittävän kattavaa ja ajantasaista. Kyse on kuitenkin riskien hallinnasta, ei riskien poistamisesta. Toisinaan riskin eliminoimisen kustannus suhteessa sen vaikuttavuuteen saattaa olla kohtuuton. Tällaisten vähäisten riskien toteutuminen ja niihin sopeutuminen onkin yrityksissä arkipäivää.

Yritystoiminta ja sen johtaminen on jatkuvaa riskien kanssa tasapainoilua.

Toisinaan myös vaikuttavuudeltaan koko liiketoiminnan jatkuvuutta uhkaava riski saattaa realisoitua. Helmikuussa 2022 monessa suomalaisessa yrityksessä hyvin tunnistettu ja vaikuttavuudeltaan merkittäväksi arvioitu riski toteutui Venäjän kiihdyttäessä sotatoimiaan Ukrainassa. Yrityksille se saattoi tarkoittaa esimerkiksi kokonaisen markkina-alueen sulkeutumista, nopeaa useiden kymmenten prosenttien liikevaihdon pudotusta, alihankintaketjujen katkeamista tai raaka-aineiden saannin merkittävää vaikeutumista.

Yleisen taloustilanteen heiketessä myös asiakaskohtaiset riskit kasvavat. Lukuisille yrityksille yhden tai kahden merkittävän päämiehen alihankkijana toimiminen on arkipäivää. Siihen liittyvät riskit tunnistetaan, mutta riskin ottamiselle on helposti löydettävissä liiketaloudelliset perusteet. Entä kun riski realisoituu ja päämies ajautuu vaikeuksiin? Työt vähenevät ja liikevaihto laskee helposti kymmeniä prosentteja. Samalla mahdollinen luottotappioriski saattaa realisoitua.

Hallituksen rooli ja vastuu korostuvat

Mitä keinoja hallituksella on käytössään, kun huolellisesti laadittu strategia romuttuu ja liiketoimintaa ravistellaan riskin realisoituessa? Korvaavan markkinan tai asiakkaan löytäminen lyhyellä aikavälillä ei välttämättä onnistu. Yhtiön kannattavuus romahtaa ja maksukyky heikkenee. Uhkana saattaa olla jopa pysyvä maksukyvyttömyys. Hallituksen on reagoitava ja aloitettava toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Kannattavuuden palauttaminen vaatii usein merkittäviä toimenpiteitä liiketoiminnan uudelleenjärjestelemiseksi. Jäljelle jäänyt osa yrityksen liiketoiminnoista saattaa olla hyvinkin kannattavaa, mutta laajuudeltaan riittämätöntä kokonaisuuden kannattelemiseksi. Kulurakenteen sopeuttaminen muuttuneeseen tilanteeseen vaatii aina aikaa ja taloudellisia resursseja. Näitä ei yritykseltä välttämättä löydy. Ja vaikka operatiivisen toiminnan sopeutus onnistuu, nousee toiminnan supistuttua haasteeksi olemassa olevista vastuista selviäminen. Taserakenne on suunniteltu hyvin erilaiseen tilanteeseen ja vieraan pääoman määrä suhteessa jäljelle jääneeseen liiketoimintaan saattaa olla kohtuuton.

Voisiko yrityssaneeraus olla ratkaisu tilanteen hallitsemiseksi?

Juridinen yrityssaneeraus on maksukyvyttömyyden uhatessa yksi mahdollinen vaihtoehto yhtiön tervehdyttämiseksi. Yrityssaneeraukseen hakeutuminen ei tarkoita yritystoiminnassa epäonnistumista, vaan se on äkillisissä muutostilanteissa toimiva työkalu konkurssin välttämiseksi. Saneerausmenettelyssä elinkelpoinen yritys tai sen osat pelastetaan yrityksen liiketoimintaa ja velkoja järjestelemällä.

Onnistunut saneeraus vaatii riittävän aikaisen liikkeelle lähdön, yhtiön merkittävimpien sidosryhmien sitoutumisen prosessin läpivientiin sekä toimivaa yhteistyötä yhtiön omistajien, johdon ja velkojien kesken. Yhtiön aktiivisesti toimiva hallitus voi olla merkittävässä roolissa onnistuneen yrityssaneerausprosessin läpiviennissä.

Merkittävimpiä tekijöitä saneerauksessa onnistumiselle on riittävän aikainen päätös prosessin aloittamisesta. Osakeyhtiössä päätöksen yrityssaneeraukseen hakeutumisesta voi nykyisin tehdä yhtiön hallitus. Taloudellisesti vaikean tilanteen pitkittymisen aiheuttama epävarmuus rapauttaa vähitellen yhtiön omaa toimintaa ja heikentää asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden luottamusta yhtiöön. Saneeraus aiheuttaa aina ylimääräisiä kustannuksia ja lisäksi yhtiöllä on oltava riittävästi taloudellisia resursseja toiminnan tervehdyttämiseen vaadittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Valitettavan usein yrityssaneeraukseen hakeudutaan liian myöhään, eikä liiketoimintaa enää kyetä tervehdyttämään. Vastuu riittävän aikaisesta saneeraukseen hakeutumisesta on yhtiön hallituksella.

Saneerausmenettelyn aikana yhtiön on tärkeää säilyttää sidosryhmiensä luottamus. Omistajilla, velkojilla sekä yhteistyökumppaneilla on usein omat intressinsä edistettävänään saneerauksen edetessä, mutta kaiken keskiössä tulee kuitenkin olla yhtiön jatkuvuuden turvaaminen. Perinteisten roolien sekoittuessa saattaa syntyä erinäisiä yhteentörmäyksiä, kun osa päätösvallasta siirtyy omistajilta yhtiön velkojille. Tällaisissa tilanteissa yhtiön pelastamiseen ja yrityssaneerauksen läpivientiin sitoutunut hallitus on mitä parhain luottamuksen rakentaja eri osapuolten välille.

Vastuullisesti toimiva hallitus kantaa vastuunsa yhtiön tulevaisuudesta niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

 

Hyvää alkavaa syksyä!

Teemu Yrjönen
Hallituspartnerit Kymenlaakso ry