Hallituspartnerit Keski-Suomi ry
Pk-yrityksen kehittäminen hallitustyön kautta erikokoisissa yrityksissä on tärkeää.
Hallituspartnereissa on eri puolella Suomea menossa Hallitukset töihin! -hankkeita ja näissä hankkeissa edistetään ja aktivoidaan pk-yrityksiä huomaamaan hallitustyön lisäarvo. Hankkeessa tarjotaan myös työkaluja yrityksen hallitustyön kehittämiseen.
Keski-Suomen osalta hankkeen ensimmäinen vuosi on saatu päätökseen ja tilaisuuksia on järjestetty ympäri maakuntaa. Kiinnostus tilaisuuksia kohtaan on ollut aktiivista. Yrityksistä löytyy kiinnostusta lähteä pohtimaan mahdollista ensimmäistä riippumatonta hallituksen jäsentä. On sitten toinen tarina, kun lähdetään ottamaan konkreettinen askel valitsemaan tällaista henkilöä.
Olen seurannut vuoden aikana, mitä osaamista ja kokemusta yritykset hakevat riippumattomalta hallituksen jäseneltä. Voin todeta, että yrityksen ollessa hallitustyön systematisoinnin alkumetreillä toivotaan kokemusta hallitustyön käynnistämisestä. Hallitustyön systematisointia ja ammattimaisen hallitustyön käynnistämistä olen pohtinut paljon ja käynyt erilaisten yritysten kanssa teeman ympärillä melko paljon keskustelua. Arkikokemukseen perustuen voin sanoa, että ollaan tärkeän teeman ympärillä pohdittaessa systeemisyyden rakentamista ja hallitustyön ammattimaistamista.
Nostan systeemisyyden rakentamisen keskiöön hallitustyöskentelyssä, koska sen kautta saadaan yritykseen rakennettua tavoitteellinen ja hyvä johtamiskulttuuri, missä huomioidaan kokonaisuus ja ymmärretään kaiken vaikuttavan kaikkeen.
Kun yritys lähtee rakentamaan ensimmäistä kertaa hallitusta, hallituksessa olisi hyvä olla osaamista ihan organisaation rakentamisesta ja nykyaikaisesta strategiatyöstä. Kirjoitan tarkoituksellisesti hieman provosoivasti tuon nykyaikaisen strategiatyön osaamisen. Maailma on muuttunut viime vuosien aikana niin nopeasti, että strategiaosaaminen on ottanut, sanoisin jopa tiikerin loikan ihan eri vaatimustasolle.
Hallituksessa tarvitaan osaamista rakentaa systeemisyyttä ja tarvitaan myös oppimisen johtamista. Ehkä voidaan ajatella, että viimeksi mainittu liittyy enemmän oppilaitoksiin. Tämän päivän kompleksisessa maailmassa oppimisen johtaminen ei ole enää pelkästään oppilaitosten asiaa. Tarvitaan jatkuvaa toimintaympäristön analysointia ja oppimista siinä, mitä muutokset tarkoittavat meidän yrityksemme kannalta.
Parhaimmillaan hallitus on tukena rakentamassa uudistuvan ja resilienssin organisaation. Organisaation pitää pystyä oppimaan ketterästi, että pystytään muokkaamaan omia liiketoimintamalleja toimintaympäristön muutoksen mukana.
Pk-yritykset ovat suurten muutosten kourissa, koska toiminnan suunnan ja ajattelutavan muuttaminen vaatii valtavasti poisoppimista. Tämä vaatii ymmärrystä, mistä pitää osata irtautua ja sitten on hahmotettava, mitä uutta tarvitaan liiketoiminnan eteenpäin viemiseksi.
Kun hallituksessa on osaamista katsoa laajasti maailman muutosta ja kykyä lähteä rakentamaan strategiaa uudelta pohjalta ja uudella tavalla, ollaan etunojassa kohtamaan muutosten tuulet.
Hallituksella on tällä matkalla suuri rooli.